Hyvinvointi
06.02.2020

Kun työ on kiire ja kaaos, tulee aivoagentti apuun

Turhauttava ja turha kiire vie työn ilon ja estää tekemästä työtä hyvin. Oman työn rauha on syytä ottaa haltuun.

Teksti: TAINA SAARINEN
Aivotyössä kuormitus on toisenlaista kuin fyysisessä työssä, mutta jatkuvana yhtä lailla vahingollista.

Fyysisen työn kuormittavuutta on helppo seurata – yötyötä ja raskaita nosteluita. Aivotyössä kuormitus on toisenlaista, mutta jatkuvana yhtä lailla vahingollista.

Hausjärvellä toimii neljä ”aivoagenttia” tunnistamassa ja purkamassa kuormittavuuksia. Aivotyössä kuormitus tarkoittaa jatkuvia keskeytyksiä, kiirettä, tiukkoja aikatauluja, päällekkäisiä töitä ja epäselvyyksiä. Virheet lisääntyvät, työ ei etene kuten voisi. Työ tuntuu kaaokselta. Aivotyö takkuilee.

Henkilöstöpäällikkö Lilli Salomaa on yksi aivoagenteista, joiden tehtävänä on auttaa tunnistamaan mikä haittaa sujuvuutta itse kunkin työssä kunnan hallinnossa.

Kyse on työrauhasta. Ratkaisut ovat yllättävän pieniä tekoja.

Henkilöstöpäällikkö Lilli Salomaa, Hausjärvi

– Me luomme nyt ilmapiiriä, että voi, saa ja pitää sanoa, että odota hetki, minulla on teksti kesken. Että saamme tehdä työn kerrallaan loppuun. Opettelen itsekin, että saan laittaa oven kiinni, kun työ vaatii erityistä keskittymistä, että en voi olla koko ajan tavoitettavissa.

Aivoagenttitoiminta käynnistettiin Työterveyslaitoksen ja Kuntekon kognitiivisen ergonomian valmennuksella vuosi sitten.

Ilman keskeytyksiä teemme parempaa jälkeä

Lähtökohta oli helppo, koska erityisiä ongelmia ei ollut. Puristava kiire oli kuitenkin kaikille tuttua. Esimerkiksi esityslistat valmistuivat toistuvasti viime hetkessä, säännöllisestä aikataulusta huolimatta.

– Ne olisi haluttu kirjoittaa ajan kanssa, mieluiten päivä, pari etuajassa, koska aina tulee viime hetkenkin asioita. Tätä on yritetty parantaa aikatauluja tiukemmin noudattamalla ja hyvällä valmistelulla. Etteivät asiat jäisi viime tippaan.

Oleellista on, ettei työ häiriydy tai keskeydy jatkuvasti. Silloin ehtii enemmän ja säilyy tunne oman työn hallinnasta. Työn jälkikin on parempaa.

– Kun tämä onnistuu, hetkellisen kiireen sietokyky lisääntyy, Salomaa toteaa.

Käytännön pieniä tekoja on myös vanha kunnon hallinnon yhteinen ilmoitustaulu. Sieltä näkee yhdellä silmäyksellä kokonaisuuden. Jokaisella on toki käytössään sähköiset kalenterit.

– Osa haluaa käyttää pikaviesteissä Skypeä, osa pikaviestijärjestelmää, osa haluaa kävellä puhumaan asiansa. Se kaikki on hyvä.

Hanke on saanut kiitosta henkilöstöltä, somessa ja kasvokkain, Salomaa kertoo. Vahtimiseksi sitä ei ole koettu. Salomaa tekee työhyvinvoinnin hyväksi muutakin. Hän pitää henkilöstön sähköisessä kirjeessä hyvinvointipalstaa ja vetää henkilöstölle hikistä viikkojumppaa.

Nyt on aivotyön ergonomian aika

Kunnissa ei ole juuri huomioitu aivotyön kuormittavuutta. Mittaaminen ei ole helppoa, eikä purkukaan.

– Ratkaisut ovat kuitenkin ”terveen järjen” asioita, sanoo Työterveyslaitoksen Teppo Valtonen.

Aivotyöagenttitoiminnassa lähtökohtana on tieto aivotyön ergonomiasta, siitä mitä kuormitustekijöitä on ja miten ne vaikuttavat ihmiseen. Fokuksessa on itse työ.

– Jokaisen on hyvä hahmottaa, että ei ole huono työntekijä tai tyhmä, jos työ ja muisti takkuilevat. Sille on työssä syyt, ja niihin voi puuttua.

Teppo Valtonen, Työterveyslaitos

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.