Vääristynyt ajatusmalli
Et onnistumisista huolimatta usko omaan osaamiseen, ja toisaalta koet pystyväsi vaikuttamaan siihen, että muut uskovat sinun osaavan. Psykologi ja psykoterapeutti Tiina Ekman kertoo, että huijarisyndroomasta kärsivä ikään kuin kokee huijaavansa muut uskomaan itsensä osaavaksi henkilöksi.
”Puhun huijarisyndrooman sijaan mielelläni huijariajattelusta. Siitä kärsivä ajattelee itsensä olevan oikeasti osaamaton. Silti jotenkin se, miten käyttäytyy, puhuu ja ilmaisee itseään, saa muut luulemaan, että on taitava ja pystyvä. Kyseessä on vääristynyt ajatusmalli, jollaisia meille ihmisille voi lapsuuden ja kasvuvuosien aikana kehittyä”, Ekman sanoo.
Huijarisyndroomasta kärsivä ikään kuin kokee huijaavansa muut uskomaan itsensä osaavaksi henkilöksi.
Etenkin nuorten ja tunnollisten vitsaus
Huijariajattelusta kärsivät eniten nuoret, vasta työelämään siirtyneet. Heille ei vielä ole kertynyt elämänkokemusta, joka osoittaisi omien ajatusten virheellisyyden. Huijariajatuksille voivat altistaa abstraktit työtehtävät, joissa työssä onnistumista ja työn tuloksia on vaikea konkreettisesti mitata.
”Myös ihmiset, joilla on taipumusta tunnollisuuteen tai täydellisyyden tavoitteluun, ovat huijariajatuksille alttiimpia. He miettivät herkemmin, osaavatko oikeasti tai kuinka hyvin jokin asia sujui.”
Ihmiset, joilla on taipumusta tunnollisuuteen tai täydellisyyden tavoitteluun, ovat huijariajatuksille alttiimpia.
Kaksi vinkkiä työelämään
Jos tunnistaa itsessään huijariajattelijan, kannattaa työelämässä panostaa kahteen asiaan.
Ensinnäkin, työpaikalla olisi tärkeää olla psyykkisesti turvallinen ilmapiiri, jotta omia hassujakin ajatuksia uskaltaa sanoa ääneen. Silloin voidaan käydä keskustelua siitä, mitkä ovat kenenkin hyvinvointiin vaikuttavia herkkiä ja hankalia ajatuksia, joita on ehkä vaikea ilmaista.
Toiseksi huijariajattelijan kannattaa käydä läpi omat työtehtävät ja niiden vaatimat taidot sekä suhteuttaa oma kyvykkyys näihin vaatimuksiin yhdessä esihenkilön tai kollegan kanssa. Oman ammattitaidon konkreettinen pohtiminen auttaa realisoimaan pään sisäistä vääristynyttä ajatusmaailmaa.
Kärsimys ei kaunista
Joillakin ihmisillä huijariajattelu on osa psyykkistä oireilua, johon liittyy ahdistusta ja masennusta. Siitä voi seurata työuupumusta tai työuralla jämähtämistä, kun ei uskalla vaikkapa hakea koulutuksiin tai vaativampiin tehtäviin pelätessään paljastuvansa osaamattomaksi. Silloin kannattaa hakea ammattiapua.
Jos huijariajattelu on lievää, ja edessä on vaikea työtehtävä tai iso ponnistus, voivat huijariajatukset aktivoida parempaan suoritukseen. ”Henkinen kärsimys ei kuitenkaan ole ikinä hyvä asia”, Ekman muistuttaa.
Voi seurata työuupumusta tai työuralla jämähtämistä, kun ei uskalla vaikkapa hakea koulutuksiin tai vaativampiin tehtäviin pelätessään paljastuvansa osaamattomaksi.
Suhtaudu itseesi lempeästi
Omiin huijariajatuksiin kannattaa suhtautua lempeällä huumorilla – no niin, taas minä tässä ajattelen huijaavani puolta maailmaa. ”Ylipäänsä itseään kohtaan kannattaa osoittaa lempeää ymmärrystä: minulle on kehkeytynyt tällainen ajattelumalli, eikä se mihinkään lähde. Voin yrittää tulla sen kanssa toimeen ja vaikkapa opetella nauramaan itselleni.”
