Sujuvaa ja tehokasta
Kuppikunta-sanalla on helposti vahva negatiivinen lataus. Työpaikoilla on kuitenkin tarvetta myös epävirallisille ryhmille, joiden jäsenillä on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja yhtenevää osaamista. Kuppikunnat vahvistavat yhteyttä työkavereihin. Tiiviissä porukassa voi päästellä höyryjä ja avautua omista asioistaan.
”Parhaimmillaan tällaiset epäviralliset ryhmittymät ja kuppikunnat ovat tehokkaita työyksiköitä, joissa toisten ajatukset luetaan puolesta sanasta ja työnteko on tosi sujuvaa”, työterveyspsykologi Jyrki Talvitie kertoo.
Parhaimmillaan tällaiset epäviralliset ryhmittymät ja kuppikunnat ovat tehokkaita työyksiköitä, joissa toisten ajatukset luetaan puolesta sanasta ja työnteko on tosi sujuvaa.
Kenen etua ajetaan?
Ongelmia ilmenee, jos kuppikunnalla alkaa olla oma sisäinen tavoite, joka on ristiriidassa työpaikan tavoitteiden kanssa. Silloin kuppikunta voi alkaa haluta ajaa omaa etuaan ja edistää oman työnsä sujuvuutta jopa keinoja kaihtamatta – esimerkiksi pimittämällä hiljaista tietoa, josta voisi olla hyötyä koko organisaatiolle.
”Kuppikunnat saattavat myös olla hyvin sisäänpäinlämpiäviä, jolloin etenkin työyhteisön uuden jäsenen voi olla hankala päästä mukaan tiiviiseen porukkaan. Se taas laskee yleistä ilmapiiriä sekä työn sujuvuutta ja tehokkuutta, ja saa pahimmillaan aikaan kokemuksia syrjimisestä tai jopa eristämisestä.”
Padel-jengi koolla
Työpaikan padel-porukka, koiraihmiset, neulekerho… Harrastukset ja ajanviettotavat yhdistävät, mutta työ- ja vapaa-ajan tekemiset on hyvä pitää riittävän erillään toisistaan. Kannattaa pohtia, miltä näyttää ulospäin, jos työpaikan padel-porukan WhatsApp-ryhmässä käydään työhön liittyviä keskusteluja ja jaetaan keskenään työvuoroja.
Työajan ulkopuolella saa tietysti viettää aikaa kenen kanssa haluaa, mutta työaiheisissa keskusteluissa tulisi pitää mukana kaikki asianosaiset. Samoin uudet työntekijät on tärkeää ottaa alusta alkaen mukaan niin työpaikan virallisiin kuin epävirallisiinkin kanaviin.
Kuppikunnat saattavat olla hyvin sisäänpäinlämpiäviä, jolloin etenkin työyhteisön uuden jäsenen voi olla hankala päästä mukaan tiiviiseen porukkaan.
Kuin jatkuva kuherruskuukausi
Ideaalitilanteessa työpaikan viralliset ja epäviralliset ryhmittymät kommunikoivat tekemisistään avoimesti ja rehellisesti. Mikäli näin ei ole, kuppikunnat eivät todennäköisesti edes tiedosta olemassaoloaan. Silloin kukaan ei välttämättä tule miettineeksi, että oma toiminta saattaa näyttäytyä sisäpiirinä, johon ei pääse tai haluta muita mukaan. Sellainen syö energian työpaikalta.
”Tiiviissä porukassa toiminen on tietyllä tavalla kuin jatkuva kuherruskuukausi. Silloin helposti vain ajattelee, että onpa ihanaa, kun koolle on sattunut samanhenkisiä ihmisiä ja hommat sujuvat hienosti.”
