Vakava sairaus aiheuttaa ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen suuren elämänmuutoksen, joka vaikuttaa usein fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Joskus onnettomuus tai diagnoosi tempaisee pois työelämästä saman tien.
Toisinaan on mahdollista tehdä työtä ennen pahempaa sairauden vaihetta tai satunnaisesti, kunnon mukaan.
Työnantajalla on lain mukaan oikeus irtisanoa työntekijä tämän sairauden vuoksi.
– Irtisanomiskynnys on kuitenkin säädetty korkealle. Irtisanominen on laillista vain silloin, jos sairastuneen kyky tehdä työtä on olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt, toteaa Ammattiliitto Jytyn työmarkkinalakimies Viivi Vidgren.
Irtisanomiskynnys on säädetty korkealle. Irtisanominen on laillista vain silloin, jos sairastuneen kyky tehdä työtä on olennaisesti ja pitkäaikaisesti heikentynyt.
Palkallisen sairausloman pituus vaihtelee eri työ- ja virkaehtosopimuksissa.
– Pääsääntöisesti se on yhteydessä työsuhteen pituuteen; jos se on kestänyt vasta vähän aikaa, on myös palkallinen sairausloma lyhyt.
Vidgren tietää, että Jytyn jäsenistössä on henkilöitä, jotka sairauslomalle jäätyään saisivat palkkaa vain kahden viikon ajan.
Kunta-alan yleisimmän sopimuksen, KVTESin, mukaan varsinaista palkkaa maksetaan 60 kalenteripäivää. Sen jälkeen työntekijällä on oikeus saada 120 kalenteripäivän ajan kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan.
Jotkut sopimukset suovat vuodenkin mittaisen, palkallisen sairausloman.
Palkallisen jakson jälkeen sairauslomalla antaa taloudellista turvaa Kelan myöntämä sairauspäiväraha, joka lasketaan vuositulon perusteella.
Lomat säilyvät
Työnantajalle pitkä, yhtäjaksoinen sairausloma on helpompi sijaisjärjestelyjen kannalta kuin lyhyet, ennakoimattomat poissaolot.
– Jos työnantaja päätyy jakamaan poissaolijan tehtävät työyhteisön muille jäsenille, on se tehtävä neuvotellen, tasapuolisesti ja reilusti. Mikäli työmäärä lisääntyy, pitäisi sen myös näkyä palkassa, Vidgren sanoo.
Ansaittuja lomia sairastunut ei menetä. Jos hän esimerkiksi jää työkyvyttömyyseläkkeelle, lomapäivät maksetaan lomakorvauksena.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus sairauden vuoksi siirtää vuosilomaa. Lisäksi sairauslomalla olevalle kertyy vuosilomalaissa säädetyin edellytyksin vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä.
– Ansaittuja lomia sairastunut ei menetä. Jos hän esimerkiksi jää työkyvyttömyyseläkkeelle, lomapäivät maksetaan lomakorvauksena.
Maltilla takaisin
Paluu töihin pitkältä sairauslomalta kannattaa toteuttaa valmistellusti ja harkiten, aluksi esimerkiksi työterveysneuvottelu käyden. Siihen voi työntekijä itse tehdä aloitteen.
Kyse on kolmikantapalaverista, jossa on työntekijän lisäksi ainakin esimies ja työterveyshuollon edustaja.
Työntekijä voi ottaa neuvotteluun tuekseen vaikkapa työsuojeluvaltuutetun, luottamushenkilön, työkaverin tai perheenjäsenen, sillä työterveysneuvotteluun osallistuvia henkilöitä ei ole laissa määrätty.
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan muun muassa siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään.
Tärkeintä on sopia töihin palaavalle sopivista työajoista, -järjestelyistä ja -ympäristöstä sekä mahdollisesta avun tarpeesta.
– Työnantaja on velvollinen huolehtimaan muun muassa siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään. Yhdenvertaisuuslaissa listataan perusteita, joiden mukaan ketään ei saa syrjiä. Niihin kuuluvat vammaisuus ja terveydentila, joka kattaa sekä krooniset että akuutit fyysiset ja psyykkiset sairaudet, toteaa Vidgren.
Säästä, jos voit
Pitkäaikainen sairaus tai vammautuminen tyrehdyttää väistämättä palkansaajan tulovirtoja.
– Siksi olisi hyvä, etteivät taloudellinen turva ja totuttu elintaso olisi yksinomaan palkanmaksusta kiinni. Suosittelisin tekemään sijoituksia pahan päivän varalle – tavalla tai toisella – jos vain siihen on mahdollisuus, Vidgren sanoo.
