Kesäkuussa maksetaan palkankorotuksia useilla jytyläisillä sopimusaloilla, mm. kunta-alalla ja hyvinvointialueilla samoin kuin monissa yksityissektorin sopimuksissa. Kirkon alalla palkankorotukset ovat tulleet maksuun jo 1.4.2023.
Kunta- ja hyvinvointialalla sovittiin viime kesänä, että palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjataan paitsi yleiskorotuksilla ja paikallisilla palkkaerillä, myös erityisellä viisivuotisella palkkaohjelmalla. Hyvinvointialueilla käytetään lisäksi rahaa palkkojen yhteensovittamiseen eli palkkaharmonisointiin.
Kunta- ja hyvinvointialojen sopimuksiin otettiin myös ns. perälautakirjaus: jos tietyillä yksityissektorin aloilla sovittaisiin korkeammista korotuksista, ne tulisivat myös kunta- ja hyvinvointialojen sopimuksiin. Tämä oli edellytyksenä sille, että suostuimme tekemään pitkät sopimukset – käytännössä siis myymään työrauhan moneksi vuodeksi. Koska inflaatio kiihtyi syksyn mittaan, tarkistettiin tämän perälautakirjauksen perusteella kunta- ja hyvinvointialojen korotuksia ylöspäin.
Kesäkuussa maksetaan 2,2 %:n yleiskorotus kaikille. Lisäksi maksuun tulevat 0,7 %:n paikallisesti jaettava erä sekä 1,2 %:n palkkauksen kehittämiserä, jonka jakamisesta niin ikään neuvotellaan paikallisesti. Hyvinvointialueilla jaetaan myös palkkojen yhteensovittamiseen tarkoitettu paikallinen erä, jonka suuruus on 1,0–1,5 %. Näiden päälle tulevat vielä kertakorvaukset niille, joilla on työ- tai virkasuhde voimassa 2.5.–31.5.: 467 euroa kaikille sekä varhaiskasvatuksessa KVTES:n liitteessä 5 maksettava 120 euroa ja OVTES:n osiossa G maksettava 150 euroa.
Paikalliset järjestelyerät tulisi suunnata ennen kaikkea tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
Paikallisesti jaettavissa palkkaerissä korostuu hyvien neuvottelusuhteiden ja yhdessä rakennetun luottamuksen merkitys. Vaikka työnantaja voi viime kädessä päättää paikallisten erien jakamisesta, on tavoitteena yksimielinen ratkaisu työnantajan ja pääsopijajärjestöjen välillä. Järjestöille on annettava tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet neuvotteluissa, mikä tarkoittaa mm. avointa palkkatietojen käsittelyä. Neuvottelut eivät siis saa olla yksipuolista sanelua – minkään neuvotteluosapuolen taholta.
Jytyn näkemys on, että paikalliset järjestelyerät tulisi suunnata ennen kaikkea tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Jytyläiset työskentelevät matalapalkka-aloilla, joiden palkkatasoa on nyt mahdollista korjata. Tietoomme on kuitenkin tullut, että osa työnantajista haluaisi suunnata järjestelyerät ensisijaisesti henkilökohtaisiin lisiin. Tällöin peruspalkkataso jäisi korjaamatta; toinen ongelma tässä vaihtoehdossa on, että monilla työpaikoilla työsuorituksen arviointijärjestelmä on vielä lapsenkengissä, jolloin henkilökohtaisten lisien korotusten jakaminen oikeudenmukaisesti on vaikeaa.
Kunta- ja hyvinvointialan korotuksista saa lisätietoa Jytyn nettisivuilta löytyvästä videosta sekä aktiivijäsenten extranetiin eli Omanettiin ladatusta, luottamusmiehille ja muille neuvottelijoille tarkoitetusta webinaarista. Jälkimmäisessä opastusta neuvotteluihin antavat kokeneet Jytyn pääluottamusmiehet.
