Teen toimistotyötä liukuvassa työajassa. Liukuma-ajat ovat klo 7–9 ja klo 14–17. Yleensä työaikani sijoittuu välille klo 8–16. Toimin toisinaan sihteerinä ilta-aikaan sijoittuvissa kokouksissa, jotka pidetään yleensä klo 18–20. Työnantajan mukaan näistä kokouksista ei kuulu maksaa esim. ylityökorvausta, vaan tunnit laitetaan nk. liukumasaldoon. Kollegalleni työnantaja oli sanonut, että liukumasaldossa pitää olla ainakin +20 tuntia, jotta tehty työ ylipäätään voitaisiin laskea ylityöksi. Onko työnantajan tulkinta oikea?
Liukuvan työajan järjestelmässä on kyse säännöllisen pituisen työajan (joka voi olla esim. 7 h 15 min päivässä) järjestämisestä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa rajoissa päättää työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmän käyttäminen ei muuta tai syrjäytä niitä työehtosopimuksen määräyksiä, joiden perusteella työnantajan on korvattava työnantaja-aloitteinen ylimääräinen työ.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että nk. plussasaldoa kerrytetään silloin, kun töitä ei ehditä tehdä säännöllisen pituisena työaikana.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että nk. plussasaldoa kerrytetään silloin, kun töitä ei ehditä tehdä säännöllisen pituisena työaikana. Työnantajan on korvattava työnantaja-aloitteinen työ työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Työn järjestäminen liukuvana työaikana ei vaikuta lisä- tai ylityön tekemisen edellytyksiin – työnantaja ei voi esimerkiksi edellyttää, että nk. plussasaldoa olisi tehty tietty määrä, jotta työntekijä voisi saada ylityöluvan. Lisäksi illalla tai yöllä tehdyn työn osalta on huomattava, että sovellettavasta työehtosopimuksesta riippuen työstä pitää maksaa mahdollisesti ilta- tai yötyökorvausta.
Jos työtä on paljon eikä työaika riitä kaikkien töiden tekemiseen, kannattaa esihenkilön kanssa keskustella siitä, miten säännöllinen työaika suhteutetaan työtehtävien määrään. Tukenasi ovat luottamusmies ja työsuojeluun liittyvissä asioissa työsuojeluvaltuutettu.
Viivi Vidgren
Työmarkkinalakimies
