Vappuaattona kunnan pääsopijajärjestöt ilmoittivat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalle hyväksyvätkö vai hylkäävätkö hänen ratkaisuesityksensä. Jyty ja JHL sekä Juko olivat valmiit hyväksymään esityksen, mutta Sote ry (Tehy, SuPer ja Spal) ilmoitti, ettei esitystä hyväksy. Näin ollen esitys raukesi.
Esitys olisi ollut ns. yleisen linjan mukainen, koska sopimuksen pituus olisi ollut 23 kuukautta ja korotukset olisivat olleet yhteensä 3,04 %. Eri alojen palkankorotukset ovat siis olleet hyvin yhdenmukaiset, 0,132 % jokaista sopimuksen voimassaolokuukautta kohden. Useimpien solmittujen sopimusten vaihteluväli on ollut noin 22–25 kuukautta.
Tämän lisäksi esityksessä oli koronalisä, jonka arvo kunta-alan palkkasummasta oli 0,014 %.
Esitys olisi ollut ns. yleisen linjan mukainen.
Toinen tässä yhteydessä kauhisteltu asia on se, että ”työaikaan tulee heikennyksiä korvauksena työnantajalle kiky-tuntien poistamisesta” (Tehyn puheenjohtajan blogi 30.4.). Tämä on ollut korotustason ohella yksi sopimuskierroksen lainalaisuus. Jos tämä ilmiö on mennyt Tehyltä ja Superilta ohi, niin ihmettelen suuresti.
Ensimmäinen yleiskorotus olisi ollut ns. sekalinjainen, joka olisi hyödyttänyt pienipalkkaisia eniten. Tällä esityksellä sovittelija otti huomioon Jytyn ja JHL:n vaatimukset sekalinjaisesta yleiskorotuksesta.
Koronalisä oli erikoissairaanhoitoon koronapotilaiden hoitoon osallistuville tarkoitettu kertakorvaus. Se olisi kohdistunut erityisesti hoitajille ja lääkäreille. Sen suuruus olisi voinut olla jopa 50 % varsinaisesta palkasta ja se olisi maksettu kesäkuussa. Tämä korvaus ei olisi käytännössä pienentänyt ns. yleistä palkkapottia, koska sen piiriin kuuluva joukko oli kohdennettu vain koronapotilaiden hoitoon osallistuviin.
Ensimmäinen yleiskorotus olisi ollut ns. sekalinjainen, joka olisi hyödyttänyt pienipalkkaisia eniten. Tällä esityksellä sovittelija otti huomioon Jytyn ja JHL:n vaatimukset sekalinjaisesta yleiskorotuksesta.
Kiky-tunnit olisivat poistuneet lokakuun 5. päivänä. Kiky-tuntien poistumisesta johtuvat ”hyvitykset” olisivat olleet mahdollisuus sopia lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi, mahdollisuus neljän (4) viikon pituiseen jaksoon ja 11 tunnin pituinen yövuoro jaksotyössä. Tilapäinen tehtävien siirto olisi koronan vuoksi voinut olla nykyisen kahdeksan (8) viikon lisäksi 30 viikkoa. Tämä määräys olisi ollut vain tämän sopimuskauden voimassa ja sen käyttäminen olisi edellyttänyt koronatilanteesta johtuvia syitä ja sitä, että tehtävää olisi voitu pitää työntekijän koulutuksen ja työkokemuksen perusteella hänelle soveltuvana. Lomautusten ja jopa irtisanomisten vaihtoehtona tilapäinen tehtävien siirto olisi ollut varteenotettava vaihtoehto.
Kiky-tunnit olisivat poistuneet lokakuun 5. päivänä.
Myös sote-sopimus olisi tullut voimaan 1.3.2022 ja sen piirissä olisivat olleet KVTES:n liitteissä 3 ja 4 oleva henkilöstö.
Nyt tilanne on huonoin mahdollinen, koska mitään palkankorotuksia ei ole saatu sovituksi, kiky-tuntien poistumisesta ei ole tietoa, kunnallinen pääsopimus on päättynyt ja kunnissa tilanne huononee koko ajan.
Entinen esimieheni, neuvottelupäällikkö eräässä kunta-alan ammattijärjestössä totesi, että huonon vastakohtana ei ole hyvä, vaan kohtuullinen ratkaisu. Nyt olisi ollut tarjolla huonon vastakohta eli kohtuullinen ratkaisu.
Seuraa Jytyn sopimusneuvotteluja:
