Eipä ole yllätys, että kunta-alan sopimusneuvottelut ovat jälleen siirtyneet valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan valtakuntaan. Helmikuun lopussa päättyivät kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskaudet. Niitä oli edeltänyt monta neuvottelua, jotka olivat edenneet niin vähän, ettei edes etenemisestä voi puhua. On myönnettävä, että ratkaistavia ongelmiakin on nyt enemmän kuin aikaisemmin.
Hyvinvointialueiden toiminnan alkaminen vuoden 2023 alussa, syyskuussa 2021 voimaan tullut SOTE-sopimus, koronan aiheuttamat haasteet kuntien henkilöstölle ja patoutuneet palkankorotuspaineet synnyttivät yhdessä ja erikseen vaatimuksia, joista ei saatu yhteisymmärrystä. Kuntaneuvotteluissa järjestöt ovat toistuvasti ilmoittaneet KT:lle, ettei ns. yleistä palkankorotustasoa ole ja korotusten pitää olla sellaisia, että niillä on pito- ja vetovoimaa.
Tämän vuoksi kaikki pääsopijajärjestöt, kuten JAU (Jyty ja JHL), ovat neuvoteltavien palkankorotusten lisäksi vaatineet useamman vuoden palkkaohjelmaa. KT on myös ilmoittanut, että palkkaharmonisointi, joka liittyy 2023 alussa tapahtuviin työnantajavaihdoksiin, on otettava huomioon käynnissä olevissa neuvotteluissa. Järjestöt ovat todenneet, että harmonisointi on lakisääteinen tehtävä eikä se liity nyt käytäviin neuvotteluihin.
Hyvinvointipalvelut toimivat vain silloin, kun kaikki osat ja palveluketjut ovat kunnossa.
Julkisuudessa eniten huomiota ovat saaneet terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä toimivat, ja lähes yhtä paljon on kirjoitettu opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Jyty on kaikilla foorumeilla korostanut muidenkin ammattiryhmien tärkeää merkitystä ja muistuttanut, että hyvinvointipalvelut toimivat vain silloin, kun kaikki osat ja palveluketjut ovat kunnossa. Nuoriso- ja kulttuuritoimilla on tärkeä merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä ja hyvinvoinnin lisäämisessä, ja palkanmaksu ei saa olla myöhässä eikä virheellistä – muutamia tässä vain esille otettuina.
Hyvinvointialueille siirtyy kunnista yli 170 000 henkilöä vuoden 2023 alussa, ja tälle henkilöstölle on oltava virka- ja työehtosopimukset. Tämä aiheuttaa myös sopimusrakenteissa muutoksia. Tarvittavista muutoksista on jo kaksi vuotta sitten tehty KT:n ja pääsopijajärjestöjen välinen aiesopimus, joka vielä uusittiin viime keväänä.
Nyt erääksi keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut se, sitoudutaanko noudattamaan em. sopimusta. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet, että sopimus ei ole pätevä ja muut osapuolet ovat ilmoittaneet, että sen takana ollaan. Tämä asia ja palkankorotukset, mukaan lukien palkkaohjelmat, ovat niitä keskeisimpiä riidan kohteita, joita Piekkala yrittää sovitella.
Tilanne näyttää jämähtäneen sovittelijankin luona paikoilleen, mutta vauhtia varmaan saadaan lisää, kun lakot etenevät. Sovittelu siis jatkuu!
