Ammatit
28.02.2024

Selvitimme:

Mitä koulunkäynnin­ohjaaja saa ja ei saa tehdä?

Koulunkäynninohjaaja ei lain mukaan voi puuttua aggressiivisen oppilaan toimintaan yhtä tehokkaasti kuin opettaja. Tämä on riski ohjaajan oikeusturvalle.

Teksti: Minna Hotokka Kuvat: iStock

Kouluarjessa tulee toisinaan tilanteita, joissa oppilas käyttäytyy muita kohtaan uhkaavasti tai kieltäytyy noudattamasta aikuisen antamia ohjeita. Miten koulunkäynninohjaajan tulisi tällöin toimia?

Jytyn koulutusasiantuntija Tomi Engström sanoo, että ohjaajien toimivaltaan liittyy epäselvyyksiä. 

Työsopimuslaissa todetaan vain, että ”työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa”. 

Perusopetuslaissa ohjaajien ammattikuntaa ei mainita lainkaan oppilaan poistamisen ja esineen haltuunoton yhteydessä. Tämän vuoksi oppituntia häiritsevän oppilaan fyysinen rajoittaminen tai poistaminen tai häiritsevän tavaran pois ottaminen ei ole sallittua koulunkäynninohjaajalle. 

Siinä on vähän juridista harmaata aluetta. Et voi tietää etukäteen, milloin tekosi menee hätävarjelun liioittelun puolelle.

”Poistamisoikeus on vain opettajalla ja rehtorilla, eivätkä he voi siirtää sitä ohjaajalle.” 

Toisaalta kenellä tahansa on rikoslain mukaan oikeus hätävarjeluun toisen tai oman terveyden suojaamiseksi, mikäli oppilas käy päälle tai hyökkää kaverinsa kimppuun. Liian voimakkaasti ei kuitenkaan saa puolustautua. 

”Siinä on vähän juridista harmaata aluetta. Et voi tietää etukäteen, milloin tekosi menee hätävarjelun liioittelun puolelle.” 

Laki laahaa jäljessä 

Nykyisin on aina riski, että ohjaaja joutuu työnsä vuoksi raastupaan. 

Koulunkäynninohjaajan työnkuva on monipuolinen ja itsenäinen. Usein ohjaaja työskentelee toisissa tiloissa kuin opettaja. Jos oppilas äityy väkivaltaiseksi, ohjaajan on kaikkien turvallisuuden takaamiseksi reagoitava nopeasti. Tällöin opettajaa ei ehdi käydä hakemassa avuksi. 

Engströmin mielestä lainsäädäntö ei ole pysynyt koulumaailman muutosten perässä. ”Koska ohjaajien työnkuva on laajentunut, myös oikeuksien pitää lisääntyä.” 

Vastaajista 77 prosenttia toivoi, että ohjaajilla olisi nykyistä suuremmat valtuudet poistaa häiritsevästi käyttäytyvä oppilas luokasta.

Samaa mieltä oli moni koulunkäynninohjaaja, joka vastasi Jytyn jäsenkyselyyn kesäkuussa 2022. Vastaajista 77 prosenttia toivoi, että ohjaajilla olisi nykyistä suuremmat valtuudet poistaa häiritsevästi käyttäytyvä oppilas luokasta. Peräti 90 prosenttia sanoi, että ohjaajalla pitäisi olla lupa ottaa opetusta häiritsevä esine pois oppilaalta. 

”Ohjaajille pitäisi saada perusopetuslakiin lähes samat oikeudet kuin opettajalla on poistamistilanteissa”, Engström sanoo. 

Pitäisikö tämän näkyä palkkauksessa? Kaikki eivät välttämättä halua suurempaa vastuuta samalla palkalla. 

Kirjalliset ohjeet tärkeät 

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi runsaat kaksi vuotta sitten päätöksen koulussa tapahtuvista kiinnipitotilanteista. Hänen mielestään on välttämätöntä, että asiasta säädettäisiin nimenomaan laissa. 

Tällä hetkellä monessa kunnassa ollaan työnantajan omien ohjeiden varassa. Mikäli koulunkäynninohjaaja ylittää valtuutensa, työnantaja voi antaa varoituksen tai irtisanoa työntekijän. Lisäksi juttu voi mennä oikeuteen. 

Tällä hetkellä monessa kunnassa ollaan työnantajan omien ohjeiden varassa.

Engströmin mukaan on tärkeää, että ohjaajat saavat työnantajalta kirjalliset ohjeet välttämättömistä fyysisistä rajoitustoimista. 

”Näin työnantaja ei voi alkaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin perustelluissa kiinnipitotilanteissa ja on myös helpommin työntekijän tukena.”

Oikeustapaus toi uudet ohjeet

Jyväskylässä kolme koulunkäynninohjaajaa sai viime kesänä tuomion oppilaan lievästä pahoinpitelystä. Kaksi ohjaajaa sai päiväsakkoja ja kolmas, joka on jytyläinen, jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. 

Tuomiot toi tilanne, jossa ohjaajat vetivät ja työnsivät 14-vuotiasta oppilasta fyysisen rajoittamisen tilanteessa. Oppilas sai käsiinsä mustelmia. Nyt kaupunki on laatinut koulunkäynninohjaajille fyysisen rajoittamisen ohjeet. 

”Pääperiaate on, että hätävarjelutilanteisiin voi kuka tahansa mennä väliin, mutta perusopetuslaki mahdollistaa ainoastaan rehtorille ja opettajille oikeuden fyysisesti rajoittaa oppilaita”, Jyväskylän kaupungin lakimies Tuomas Dahlström kiteyttää.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.