Vain kiinnostava viestintä on vaikuttavaa. Tämä on omaa työtäni ohjaava ja ikuisesti haasteellinen periaate. Mikä sitten on kiinnostavaa? Se on kiinni siitä, kenelle viesti on tarkoitettu.
Teemme Jytyssä viestintää hyvin moninaisille kohderyhmille, kuten jäsenille, yhdistyksille, luottamusmiehille, päättäjille ja medialle. Lisäksi eri elämäntilanteessa olevia ja ammateissa työskenteleviä kiinnostavat eri asiat, usein eri puhetyylikin. Sama viesti ei sovi kaikille kohderyhmille, ei myöskään sama kanava. Kohderyhmäpohdinta on meille viestijöille arkipäivää, ja se vasta tekeekin työstämme kiinnostavaa!
Sama viesti ei sovi kaikille kohderyhmille, ei myöskään sama kanava.
Yksi parhaimmista kiinnostavuuden opeista luotiin jo antiikin aikana. Aristoteleen retoriikan eli puhetaidon opin mukaan eetos (puhujan olemus), paatos (tunne) ja logos (järki) on sovitettava kohderyhmän mukaan.
Nykyajan vaikuttamista ja poliittista keskustelua seuratessa käy väistämättä mielessä, että eetos ja paatos ovat syrjäyttäneet logoksen lopullisesti. ”Ei ole väliä mitä sanotaan vaan kuka sanoo” pätee analyysiksi moneen tilanteeseen. Viestinnän ammattilaisena olo on monesti epäuskoinen klikkiuutisia ja meemejä selaillessa.
Tämän lehtemme teemana on vaikuttaminen. Toivomme, että olemme onnistuneet kertomaan siitä kiinnostavalla tavalla. Vai olisiko voinut olla lisää paatosta?
