Ajankohtaista
09.10.2024

Kaksi Jyty-konkaria kertoo, miksi vaikuttaminen liitossa kannattaa

Annet Hiltunen ja Saari tietävät, mitä tarkoittaa pitkä työura. He tietävät myös, miten antoisaa on toimia aktiivina omassa ammattiyhdistyksessä ja ammattiliitossa. Jyty-lehti kysyi eläköityviltä konkareilta vuosikymmenten kokemuksista.

Teksti: Sanna Pyysalo Kuvat: Haastateltavat
Anne Saari (vas.) ja Anne Hiltunen ovat todellisia Jyty-konkareita. Heillä on Jytyn jäsenyydestä ja aktiivina toimimisesta vuosikymmenien kokemus.

Anne Hiltunen, myyntilaskuasiantuntija, pääluottamusmies, Sarastia. Jyty Varkaus ry.

Anne Saari, palkka-asiantuntija, varapääluottamusmies, Sarastia, eläkkeellä 1.9.2024 alkaen. Jyty Saimaa ry.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurasi aikana?

Anne H.

Minulla on yli 40 vuoden yhtäjaksoinen työura samalla työnantajalla, tosin liikkeen luovutuksia siihen on mahtunut.

Työskentelin Varkauden kaupungilla vuodet 1980–2013, ja yhtiöittämisen jälkeen Kunnan Taitoalla ja Sarastiassa.

Työskentelen myyntilaskuasiantuntijana. Työuraani on kuulunut monenlaisia toimistotöitä, kuten myynti- ja ostolaskutusta, perintää, hallinnon tehtäviä sekä sihteerin ja assistentin töitä.

Kun aloitin työurani, ei ollut tietokoneita. Oli kirjoituskoneet, kalkkeripaperit ja laskukoneet. Hirmuinen matka on tultu niistä ajoista tähän päivään, kun työkaverina ovat jo robotit ja tekoäly.

Jään eläkkeelle 1.2.2025. Lähestyvä eläke tuntuu hyvältä.

Anne S.

Työurani kesti yhteensä 46 vuotta ja 16 päivää, ja se alkoi vuonna 1978 toimistoapulaisena MK Perintä oy:ssä.

Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymässä työskentelin vuodet 1983–2009, kunnes palkka- ja taloushallinto ulkoistettiin. Ensin oli Seutulaskenta oy, jota seurasi Kaakon Taitoa, Kunnan Taitoa ja Sarastia.

Olen työskennellyt toimistovirkailijana, palkanlaskijana, palkkasihteerinä ja viimeiseksi palkka-asiantuntijana.

Hauska muisto myyjäharjoittelijan kesätöistä Kouvolan Valioasu oy:stä vuosilta 1976–77: minut laitettiin tekemään vakoilua Seppälän liikkeeseen.

Eläkkeelle jäin 1.9.2024. Kiirettä ja aikatauluttamista en kaipaa työelämästä yhtään, yhteisiä keskusteluja työkavereiden kanssa sen sijaan kylläkin.

”Kun aloitin työurani, ei ollut tietokoneita. Oli kirjoituskoneet, kalkkeripaperit ja laskukoneet. Hirmuinen matka on tultu niistä ajoista tähän päivään, kun työkaverina ovat jo robotit ja tekoäly”, Anne Hiltunen vertaa.

Millainen on Jyty-historiasi?

Anne H.

Liityin Jytyyn, silloiseen Kunnallisvirkamiesliittoon, vuonna 1989 eli olen ollut jäsenenä 35 vuotta.

Olen ollut aktiivina omassa yhdistyksessäni Jyty Varkaudessa; ensin huvitoimikunnassa, sitten yhdistyksen hallituksen varajäsenenä, varsinaisena jäsenenä ja hallituksen puheenjohtajana.

Jytyn liittohallituksen jäsenenä olin kahtena kautena vuosina 2013–2020. Lisäksi olen ollut Jytyn Itä-Suomen aluehallituksen jäsenenä sekä varajäsenenä STTK:n hallituksessa.

Pääluottamusmiehenä olen toiminut Varkauden kaupungilla, Kunnan Taitoassa ja Sarastiassa yhteensä 17 vuotta.

Pääluottamusmiehen pesti on ollut näköalapaikka työpaikan asioihin ja päätöksentekoon.

Anne S.

Liityin silloiseen Kunnallisvirkamiesliittoon vuonna 1984, eli jäsenyyttä on takana 40 vuotta.

Luottamusmiehenä aloitin vuonna 1988, ja sen jälkeen olen ollut sekä varapääluottamusmiehenä että pääluottamusmiehenä.

Kouvolan seudun kuntayhtymällä oli aiemmin oma yhdistys, jossa toimin hallituksen jäsenenä kaksi vuotta ja puheenjohtajana 14 vuotta. Sieltä siirryin Jyty Kouvolaan, jossa toimin neljä vuotta hallituksen jäsenenä. Viime vuodet olen ollut jäsenenä Jyty Saimaassa.

Liitossa olen ollut kuntayhtymäjaoston jäsen, kolmisen kautta liittovaltuustossa ja yhden kauden liittohallituksessa.

”Olen aina halunnut pitää heikompien puolta ja olla äänitorvena niille, jotka eivät uskalla sanoa ääneen asioita”, Anne Saari kertoo.

Mitä aktiivinen jytyläisyys on sinulle antanut?

Anne H.

Olen halunnut vaikuttaa asioihin sekä haastaa itseäni ja astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Aktiivijytyläisyys on vienyt mukanaan.

En ole aina ollut itse haluamassa kaikkiin tehtäviin, vaan minua on myös pyydetty ja suostuteltu.

Pääluottamusmiehen pesti on ollut näköalapaikka työpaikan asioihin ja päätöksentekoon. Pääluottamusmiehenä toimiminen on myös tuonut vaihtelevuutta ja mielenkiintoa omaan työuraan.

Olen lisäksi osallistunut Jytyn koulutuksiin ja suorittanut työmarkkinakonsultin tutkinnon.

Anne S.

Olen aina halunnut pitää heikompien puolta ja olla äänitorvena niille, jotka eivät uskalla sanoa ääneen asioita. Kaikki pestit ovat vaatineet sen, että minuun on luotettu ja olen tullut valituksi.

Työssäni palkkojen parissa työehtosopimusasiat olivat päivittäin käytössä. On ollut hyödyllistä tietää asioista tarkemmin.

Liitolta on aina saanut hyvät eväät ja koulutukset tehtäviin.

Jos yhtään tuntee mielenkiintoa ja paloa yhteiseen vaikuttamiseen, niin mukaan vain. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Millaisia vinkkejä sinulla on uusille aktiiveille ja luottamusmiehille?

Anne H.

Haluan rohkaista kaikkia mukaan aktiivitoimintaan ja luottamusmieheksi. Jyty kouluttaa, neuvoo ja antaa tukea, ja tehtävät antavat vaihtelua omaan työhön. Aktiivina pääsee vaikuttamaan ja verkostoitumaan.

Luottamusmiehen tehtävä palkitsee, kun saa auttaa työkavereita ongelmissa. Tehtävässä antaa paljon itsestään, mutta palkinnoksi saa palautteen ja avun toiselle.

Anne S.

Jos yhtään tuntee mielenkiintoa ja paloa yhteiseen vaikuttamiseen, niin mukaan vain. Yksin ei tarvitse pärjätä, koulutus on loistavaa ja aluetoimistolta saa apua.

Verkostoituminen on aktiivina hienoa. Liittovaltuusto ja -hallitus ovat myös näköalapaikkoja.

Lue lisää luottamusmies­toiminnasta Jytyssä ja lähde mukaan!

Luottamusmies on työyhteisön asiantuntija

10 kysymystä luottamusmiehistä

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.