Huumori syntyy luonnostaan
Huumori tekee työstä kivaa. Jos kavereilla on hyvät jutut, ja työpäivän aikana hymyillään, kenties nauretaankin, arki on kevyempää. Ilolla ja leikillä on taipumus lisätä luovuutta, innovaatioita ja tuottavuutta. Huumori sitoo työporukkaa yhteen.
”Huumoria ei voi kuitenkaan tuoda työpaikalle pakolla, vaan sen täytyy kummuta ihmisistä luonnostaan”, Työturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Päivi Rauramo korostaa.
Huumorilla on hyvät mahdollisuudet kukkia, jos työpaikalla on psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja ihmiset tuntevat hyvin toisensa. Tärkeätä on, että työkaverit sallivat toisilleen myös mahdollisuuden erehtyä – ja että he osaavat tarvittaessa pyytää ja antaa anteeksi.
Käsitys hauskasta vaihtelee
Hyvä työpaikkahuumori on hyväntahtoista. Se ei riko, ei pilkkaa, ei osoittele eroja, vaan yhdistää.
Työpaikoilla kannattaa keskustella siitä, mitkä ovat yhteisön arvot – ja mitkä ovat asioita, jotka ovat sen verran herkkiä, että niitä ei ehkä kannattaisi lähestyä huumorin keinoin.
Ihmisillä on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on hauskaa ja sopivaa. Tähän vaikuttavat paitsi yksilölliset tekijät, myös esimerkiksi kulttuurinen tausta ja vaikkapa ikä ja kokemukset. Eläkeiän kynnyksellä oleva katsoo maailmaa usein eri tavalla kuin tiedostava nuori.
”Työpaikoilla kannattaa keskustella siitä, mitkä ovat yhteisön arvot – ja mitkä ovat asioita, jotka ovat sen verran herkkiä, että niitä ei ehkä kannattaisi lähestyä huumorin keinoin.”
Seksismi ja rasismi eivät ole tätä päivää
Seksistiset vitsit eivät ole tietenkään tätä päivää. Samoin eivät esimerkiksi vitsit, jotka keskittyvät yksilöön, hänen ominaisuuksiinsa, taustaansa, ulkonäköönsä tai pukeutumiseensa.
”Vaikkapa vaativassa asiakastyössä huumori saattaa olla aika rankkaakin, tapa purkaa paineita. Tällöin kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että jutut eivät päädy ulkopuolisten korviin”, Rauramo huomauttaa.
Vaikkapa vaativassa asiakastyössä huumori saattaa olla aika rankkaakin, tapa purkaa paineita. Tällöin kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että jutut eivät päädy ulkopuolisten korviin.
Myös sosiaalisessa mediassa, kuten työporukan sisäisissä WhatsApp-viesteissä, on mahdollisuus viestien leviämiseen tarkoitettua laajemmalle. Ylipäätään, jos viljelee huumoria kirjallisessa muodossa, riski väärinymmärryksille kasvaa.
Kohti yhteistä huumoria
Huumori on taitolaji, joka vaatii psykologista silmää ja herkkyyttä. Kun olosuhteet ovat suotuisat ja yhteiset pelisäännöt selvät, hyvää huumoria voi syntyä runsaasti, helposti ja luonnollisesti.
”Jos huumoria ei ole ollenkaan ja joidenkin hymy hyytyy, johtajan kannattaa alkaa selvittää, onko työpaikalla ristiriitoja ja säröjä, jotka vaativat korjaamista.”
Rauramon mukaan olisi tärkeää, että työ ei ole liian suorituskeskeistä ja aikataulutettua.
Työn lomassa pitäisi olla riittävästi aikaa vaihtaa kuulumisia, tutustua toisiin paremmin – ja etsiä yhteistä huumoria.
