Vuodesta 2005 eduskuntaa ja virkamiesvalmistelua työllistänyt sote-uudistus on jälleen saavuttamassa aikataulutuksen osalta yhden tärkeän virstanpylvään. Hallituksen 1 600-sivuinen sote-esitys on ollut valiokuntien käsittelyssä alkuvuoden ja oletus on, että mietintö valmistuisi toukokuussa. Jos näin tapahtuu, toiveissa on, että eduskunta voisi saada paketin hyväksyttäväksi juhannusta seuraavalla viikolla.
Aikataulun toteutuessa lakipaketti astuu voimaan porrastetusti. Ensimmäinen osa jo heinäkuun 2021 alussa. Hyvinvointialueita koskevat aluevaalit järjestettäisiin vuoden 2022 alkupuolella.
Seuraava steppi olisi 1.1.2023, jolloin kokonaisuudessaan julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta vastuun ottaisivat 21 hyvinvointialuetta ja Uudellamaalla Helsingin kaupunki erillisratkaisuna mm. suuresta väestöpohjasta johtuen. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi niiden palvelukseen ns. liikkeen luovutuksen periaattein.
Isoja ratkaistavia kysymyksiä ovat henkilöstön kannalta ennen liikkeen luovutusta mm. työntekijöiden ja työnantajan yhteistoiminta eri muutosvaiheissa, henkilöstövoimavarojen johtaminen, paikallinen sopiminen, palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi.
Toteutuessaan sote-lainsäädäntöpaketti muuttaa myös kunta-alan sopimusrakennetta. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiristä eli liitteessä 3 ja 4 olevat vaihtavat sote-työehtosopimuksen piiriin, kuten myös mm. osastonsihteerit ja terveydenhuollon sihteerit (nyt liitteessä 1). Lue lisää tästä jutusta.
Toteutuessaan sote-lainsäädäntöpaketti muuttaa myös kunta-alan sopimusrakennetta.
Hyvinvointialueille edellä mainittujen lisäksi siirtyisi myös se kuntien ja kuntayhtymien sote-tukipalvelutehtävissä työskentelevä henkilöstö, jonka työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.
Tukipalveluiksi katsotaan myös kaikki sote- tai pelastustoimen toimintoja tukevat tehtävät, kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.
Mutkia sote-sopimuksen eli hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimuksen osalta on toki vielä matkassa. Esimerkiksi kuntien yhtiöitä ja teknisten sopimuksia koskevat neuvottelut ovat vielä pitkälti puolitiessään.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä, pelastustoimen järjestäminen 22 pelastuslaitoksella.
Onkin tärkeää pitää myös mielessä, että sote-uudistuksen painopiste on ennen muuta verovaroilla rahoitettavien julkisten palvelujen kehittämisessä. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalihuollon ja avoterveydenhuollon palvelut, sairaalapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, ikäihmisten asumispalvelut ja kotihoito.
Jotta sote-uudistus onnistuu, tärkeää on pitää huolta siitä, että muutostilanteessa ja muutosta käytäntöön vietäessä kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden henkilöstöä ja työnantajia tuetaan vaikkapa hyvien käytäntöjen jakamisella, hyvällä viestinnällä, tutkimuksella ja verkostoilla. Ensiarvoisen tärkeää on myös, että kunnallisen työ- ja virkasuhdetta koskevaa palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueiden henkilöstöä.
