Opin lukemaan viisivuotiaana. Isoveljeni oli lukenut minulle ahkerasti, kunnes kyllästyi ja päätti opettaa minut lukemaan itse. Isosiskoni puolestaan lupasi lukutaidosta palkkioksi oman kirjastokortin. Minusta tuli heti ahkera kirjaston käyttäjä, sillä meillä kotona ei ollut montaa kirjaa. Olen ikuisesti kiitollinen sisaruksilleni, että heidän innoittamana minusta tuli lukija.
Kirjoissa minua viehättää se, millaisia uusia maailmoja ne minulle avaavat. Ne ovat myös mitä parhain rentoutumisen muoto. Useimmiten ahmin dekkareita – pohjoismaiset ovat suosikkejani. Välillä kaipaan hyväntuulisia tarinoita, joissa lopulta käy hyvin. Silloin saatan päätyä lukemaan vaikka Jojo Moyesia. Tai Aku Ankan taskukirjoja, joihin en kyllästy koskaan. Tietokirjat puolestaan ovat olleet tärkeä yleissivistäjäni, muulloinkin kuin opiskelujen aikaan. Iso kirjahyllyni pursuaa kirjoja, mutta olen edelleen myös ahkera kirjaston käyttäjä.
Lukutaito on ollut suomalaisten valttikortti maailmalla. Jo 1800–1900-lukujen vaihteessa suomalaisten muuttaessa siirtolaisiksi Amerikkaan heidän luku- ja kirjoitustaitoaan arvostettiin uudessa maassa. Esimerkiksi rakennustyömailla suomalaisista tuli usein työnjohtajia, koska he osasivat lukea ja siten myös tulkita rakennuspiirustuksia toisin kuin muut siirtolaiset. Kotimaassa kiertokoulu ja myöhemmin kansakoulu tarjosivat oppia kaikille suomalaislapsille varallisuudesta riippumatta.
Suomi on pärjännyt vuosi toisensa jälkeen kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa. Suomen ihmettä ja hyviä oppimistuloksia on hämmästelty maailmalla, onpa koulusta tehty jopa vientituote. Mutta nyt on lukutaidolle tapahtunut jotain. Läheskään kaikki peruskoulunsa päättävät eivät osaa lukea, ei ainakaan hyvin. Ongelma on poikien. Heistä kaksi kolmasosaa lukee vain jos on pakko. Miten he selviävät jatko-opinnoista tai työelämässä?
Nuorten lukuinnon lisäämiseksi Jyty lahjoitti alkuvuonna työttömiä nuoria kirjastoihin töihin kehittämään lasten lukutaitoa. Kampanjamme sai hyvää palautetta, ja sille kaivattaisiin jatkoa. On aivan sama mitä ihminen lukee, kunhan hän lukee. Tekstistä riippuen lukeminen rentouttaa, antaa mielikuvitukselle eväitä, tuo lisätietoa, antaa ajateltavaa tai laittaa aivot töihin. Lukutaitoa voi pitää yllä vaikka tätä lehteä lukemalla. Jyty-lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Siinä ajassa on tarjottu monenlaista artikkelia ja tietopakettia lehden lukijoille.
Toivotan lehdellemme hyviä vuosia eteenpäin ja lukijoille rauhaisaa, kirjojenkin rikastuttamaa joulunaikaa!
Maija Pihlajamäki
Jytyn puheenjohtaja
