Kunta-alan sopimusneuvottelut alkoivat asiallisissa tunnelmissa ja jokaisen osapuolen tasapuolisessa huomioimisessa. Julkisuudessa on keikkunut pääosin terveydenhuollossa työskentelevien välttämättömät palkankorotukset ja henkilöstön riittämätön määrä. Samanlainen tilanne on myös monella muulla ammattiryhmällä.
Talous- ja hallintotehtävissä toimivien määrää on jo vuosien ajan vähennetty mm. siitä syystä, ettei eläkkeelle jäävien tilalle ole palkattu uusia työntekijöitä ja työmäärä on työnnetty jäljelle jääville. Jaksamisongelmat ovat jo arkipäivää. Lisäkuorma tulee myös työtehtävien nopeasta muuttumisesta sekä liian vähäisestä ohjauksesta ja uudelleen koulutuksesta.
Pienipalkkaisia puurtajia on kunta-alalla paljon
Viimeisimmän selvityksen (2018) mukaan jytyläisten varsinaisten palkkojen keskiarvo yleisimmissä ammattinimikkeissä oli toimistosihteereillä 2 549 €, osastonsihteereillä 2 487 €, maatalouslomittajilla 2 291 €, lastenhoitajilla 2 306 €, kirjastovirkailijoilla 2 334 €, koulusihteereillä 2 428 € ja nuoriso-ohjaajilla 2 429 €.
Ei siis ole yllättävää, että Jyty on sopimusneuvotteluissa vaatinut palkkojen yleiskorotuksiin joko euromääräistä tai ns. sekalinjaista mallia. Sekalinjaisessa mallissa korotus on vähintään x euroa, mutta vähintään x prosenttia. Euromääräisen korotuksen on myös oltava riittävän suuri.
Kiky-tuntien poistaminen on myös kunta-alan sopimusneuvotteluissa ollut voimakkaasti esillä. Keskusjärjestöt sopivat vuoden 2016 lopussa näistä lisätunneista, ja kilpailukykytunnit tulivat myös vuoden 2017 alussa liittojen välisiin työehtosopimuksiin. Kuten nimikin jo kertoo, työajan lisäyksellä tuettiin vientialojen kilpailukykyä. Teknologiateollisuudesta kiky-tunnit ovat jo poistuneet, eikä ole mitään perustetta lähteä nyt eri linjoille kiky-tuntien osalta.
Palkattomien työtuntien lisäksi kolmen vuoden lomarahaleikkaukset julkisella sektorilla ovat huonontaneet siellä työskentelevien ansiotasoa. Pienipalkkaisille lomarahan leikkaus 30 %:lla on näkynyt ostovoiman heikkenemisenä, joka myös heijastuu kotimaiseen kulutukseen.
Koko yhteiskunnan etu on kotimaisen kysynnän kasvu eli ostovoiman kasvu. Jyty tavoittelee ostovoimaa tukevia ja palkkatasoa parantavia palkkaratkaisuja. Palkkaohjelmalla voidaan myös vaikuttaa tähän.
Näin edetään!
Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat vasta alkumetreillä. Julkisuudessa on ennustettu kunta-alan vaikeinta neuvottelukierrosta, mutta voi olla, että neuvotteluista tulee vielä ennustettua vaikeammat tai helpommat. Kyseessä on maan suurin neuvottelupöytä, jonka piirissä on noin 420 000 palkansaajaa.
Kunta-alan neuvottelujen ylimpänä tahona on pääneuvotteluryhmä, jossa on Jytystä puheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja. KVTES-ryhmässä (pääneuvotteluryhmän ns. työrukkanen) valmistellaan pääneuvotteluryhmässä käsiteltäviä asioita. Näiden lisäksi on monia muita ryhmiä, jotka myös valmistelevat ja läpikäyvät sopimusneuvotteluissa käsiteltäviä asioita; mainittakoon yleinen työaikaryhmä, palkkausryhmä sekä TEHO- ja SOS-ryhmät. Koko ajan siis on toimintaa!
Jytyn nettisivuilla on päivitettyä tietoa sopimusneuvotteluista:
Sopimusneuvottelut 2020
