Mitä tapahtui?
Jäsen otti Jytyyn yhteyttä huolestuneena työnantajan aikomasta liikkeen luovutuksesta ja hänelle ilmoitetuista ehdoista. Julkisen sektorin työnantaja oli päättänyt luovuttaa osan toimintaansa yksityiselle toimijalle.
Yksityinen toimija ilmoitti, että KVTES:n sopimuskauden päättyessä jäsenen työsuhteen ehdot olisivat heikentyneet muun muassa työajan, palkan ja vuosiloman osalta. Uusi työnantaja ei soveltanut mitään työehtosopimusta. Uusi työnantaja edellytti myös jäsenen muuttamaan toimipistettään heti luovutuksen jälkeen, vaikka hänen toimipisteensä oli ollut reilut 20 vuotta eri alueella. Jäsen yritti neuvotella ehtojen muutosten korvaamisesta uudessa palkassa, mutta ei saanut vastakaikua asiaan.
Työntekijä saa liikkeen luovutuksen takia irtisanoa työsopimuksensa siten, että se päättyy liikkeen luovutuspäivänä ilman irtisanomisaikaa.
Miten asia eteni?
Jäsen päätyi irtisanomaan työsopimuksensa ja pyysi Jytyltä apua korvauksien saamiseen. Työntekijä saa liikkeen luovutuksen takia irtisanoa työsopimuksensa siten, että se päättyy liikkeen luovutuspäivänä ilman irtisanomisaikaa.
Työsopimuslain mukaan luovutuksensaaja on vastuussa työsuhteen päättymisestä, jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen takia. Tämä tarkoittaa, että uuden työnantajan on maksettava irtisanomisajan palkka työntekijälle siten kuin työnantaja olisi irtisanonut työsuhteen. Tässä tapauksessa se tarkoitti 6 kuukauden palkkaa.
Miten asia ratkesi?
Eräässä korkeimman oikeuden ratkaisussa työsuhteen ehtojen olennaiseksi heikentymiseksi katsottiin se, että työntekijän kuukausipalkka aleni 200 eurolla ja työntekijän olisi pitänyt työskennellä useammassa toimipisteessä. Kyse oli työehtosopimuksen vaihtumisen aiheuttamista työehtojen olennaisista muutoksista. Korkein oikeus tuomitsi työnantajan maksamaan irtisanomisajan palkan työntekijälle.
Liiton mukaan työnantaja ei neuvotellut yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla työsuhteen olennaisten ehtojen muutoksesta.
Jyty vaati jäsenen tapauksessa työnantajaa maksamaan 6 kuukauden irtisanomisajan palkan työsuhteen olennaisten heikennysten perusteella ja yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. Liiton mukaan työnantaja ei neuvotellut yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla työsuhteen olennaisten ehtojen muutoksesta. Pitkien neuvotteluiden päätteeksi asiasta saatiin aikaan sovintosopimus, jonka arvo oli noin 30 000 euroa.
Anniina Kannelsuo
Jytyn työmarkkinajuristi
