Maaliskuun lopussa Jukka Lindström pitää Brysselissä kotikoulua ja hioo stand up -kiertueensa tekstejä. Noin viikon uutisista tv-tuttu koomikko ammentaa huumoriaineksia sekä Suomen että Belgian tapahtumista.
2018 Brysselistä Suomeen tekemäsi kiertue oli Välikysymys. Välihuudolla ehdit neljälle keikalle maaliskuussa 2020, sitten korona keskeytti kiertueen. Miltä se tuntui?
– Olihan se jännä tilanne.
– Torstaina 12.3. Suomen hallitus ilmoitti yleisörajoituksista. Vielä perjantaiaamuna olin lähdössä keikalle, mutta parissa tunnissa tilanne muuttui täysin.
– Minulla oli tuuria, kun sain siirrettyä loput yhdeksän esitystä elokuulle.
En uskonut, että Suomessa pystyttäisiin amerikkalaistyyliseen poliittiseen satiiriin. Sitten tuli Sipilän hallitus persuineen, kikyineen ja soteineen. Sen ikonisista ministerihahmoista oli helppo tehdä huumoria.
Sinut muistetaan Noin viikon uutisista, jonka ankkurina ja yhtenä käsikirjoittajista loit täysin uutta suomalaista tv-satiiria. Miten ohjelma syntyi?
– Ylen tuottaja Juha Lahti sitä ehdotti, kun vielä tein YleX:n Etusivu-ajankohtaisohjelmaa.
– En uskonut, että Suomessa pystyttäisiin amerikkalaistyyliseen poliittiseen satiiriin. Sitten tuli Sipilän hallitus persuineen, kikyineen ja soteineen. Sen ikonisista ministerihahmoista oli helppo tehdä huumoria.
Noin viikon uutiset loppui kestettyään lähes neljä vuotta, kun muutit Belgiaan 2017. Millainen muutos se oli?
– Ehkä oli hyvä lopettaa ajoissa. Tuli sopiva sauma lähteä, kun perheemme sai mahdollisuuden muuttaa ulkomaille.
– Brysselissä olen pystynyt keskittymään oman stand up -shown käsikirjoittamiseen. Olen tehnyt koko ajan Suomessa keikkoja.
Miksi stand up?
– Nähtyäni brittikoomikko Eddie Izzardin en käsittänyt, miten kukaan pystyy vääntämään puolitoista tuntia vitsiä yksin. Kun tajusin, ettei kyse ollut improsta, vaan käsikirjoitetusta show´sta, innostuin.
– 2005 aloin tehdä sivuduunina stand upia.
– Se on sekä monologi että naurun dialogi, parhaimmillaan esiintyjän ja yleisön iloista yhteistyötä.
Huumorini ei kohdistu vakavien aiheiden uhreihin, vaan esimerkiksi ihmisten reaktioihin tai omaan luulosairauteen. Olen jo kolme kertaa diagnosoinut itselläni koronan ja selvinnyt hengissä.
Onko aihetta, mistä et repisi huumoria?
– Ei. Huumorini ei kohdistu vakavien aiheiden uhreihin, vaan esimerkiksi ihmisten reaktioihin tai omaan luulosairauteen. Olen jo kolme kertaa diagnosoinut itselläni koronan ja selvinnyt hengissä.
– Mielenkiintoista nähdä, miten pandemia vaikuttaa teksteihin.
Vietit varhaisvuotesi Lappeenrannassa. Näkyykö se huumorissasi?
– Vahvempi vaikuttaja lienee silloinen kaveripiiri. 90-luvun Lappeenrannassa kaikki luova piti tehdä itse.
– Sieltä saattoi jäädä tapa osoittaa rakkautta piikittelemällä.
Tampereella vaihdoit diplomi-insinööriopinnot valtio-oppiin ja journalistiikkaan. Miten olet niistä hyötynyt?
– Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat jo silloin. Noin viikon uutisissa oli helpompi tehdä vitsejä politiikasta, kun tiesi miten järjestelmä toimii.
– Yleissivistävistä aineista on toimittajalle aina hyötyä.
Olit Ylen Radiouutisten toimittaja seitsemän vuotta. Millaista aikaa se oli?
– Ylen Radiouutiset oli vielä 2000-luvun alussa oma yksikkönsä, vahvoine luovuuden ja tiukan osaamisen kulttuureineen, legendaarisine toimittajineen.
– Sieltä sain journalismin parhaat opit.
Sormet ristissä odotan, että elokuun keikat toteutuvat. Jos korona on syksyllä voitettu, ihmisillä lienee kovat menohalut.
Millaisena näet tulevaisuuden?
– En osaa yhtään sanoa!
– Sormet ristissä odotan, että elokuun keikat toteutuvat. Jos korona on syksyllä voitettu, ihmisillä lienee kovat menohalut.
