”Nöyryyttävää touhua”, kiteyttää tuntemuksensa jytyläinen koulunkäynninohjaaja Tarja Iso-Kuusela. Hän viittaa byrokratiarumbaan, joka on seurausta koulujen vuosilomien aikaisesta lomauttamisesta. Se on tuttua monille koulunkäynninohjaajille.
Opettajat voivat koulutyön keskeytysten aikana lomailla palkan juostessa normaalisti, mutta ohjaajille tämä on mahdollista vain harvoin. Jytyn koulutusasiantuntijan Tomi Engströmin mukaan yleisin käytäntö on se, että koulukäynninohjaajat lomautetaan ja he saavat ansiosidonnaista päivärahaa tai ohjaajille tarjotaan kunnasta korvaavaa työtä tai he etsivät töitä itse.
Nöyryyttävää touhua.
Engströmin mukaan ohjaajien ammatilliseen asemaan liittyy paljon haasteita, joiden ratkaisemiseksi Jytyssäkin työskennellään.
”Palkka on pieni, ja läheskään kaikki eivät saa täysiä viikkotyötunteja.”
Tiedossa on myös tapauksia, joissa kevätjuhlapäivä ei säästösyistä ole ohjaajille palkallinen työpäivä.
”Ohjaaja on saattanut olla lapsen elämässä läsnä vuosia. Silti sitä ei nähdä niin tärkeäksi, että ohjaaja voisi osallistua kevätjuhliin, koska siitä tulee kustannuksia. Tällaisissa tapauksissa työnantajan pelisilmä pettää”, Engström kritisoi.
Vuosityöajasta ratkaisu?
Tarja Iso-Kuusela työskentelee yleisopetuksen ohjaajana Aurinkovuoren koulussa Asikkalassa lähinnä 6-luokkalaisten parissa sekä iltapäivätoiminnassa eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Työsuhde on vakituinen, ja koulutyön keskeytyessä hän on lomautettuna.
Ei vakituisia opettajiakaan lomauteta eikä heidän edellytetä tekevän muuta työtä kesällä.
Iso-Kuusela kritisoi koulunkäynninohjaajien työmarkkina-asemaa.
”Miksi ohjaajan työn tärkeyttä ei nähdä? Miksi ohjaajan pitäisi etsiä itselleen muita töitä koulujen loma-aikoina? Ei vakituisia opettajiakaan lomauteta eikä heidän edellytetä tekevän muuta työtä kesällä”, Iso-Kuusela sanoo.
Hän näkee ohjaajien lomissa monia ongelmia.
”Jos lomautus tai kesäkeskeytys kestää yli 30 päivää, lomakertymä kärsii. Jos lomautus on joulun aikana, jäävät arkipyhäkorvaukset saamatta.”
Iso-Kuuselan mielestä yksi ratkaisu olisi vuosityöaikasopimus, joka tasaisi palkan samansuuruiseksi kaikille kuukausille läpi vuoden. Sellainen oli Asikkalassa käytössä aina vuoteen 2019 saakka.
”Tässä käytännössä vuoden kokonaisansiot olivat jokseenkin samat kuin talven työllä ja kesän lomautuspätkällä”, Iso-Kuusela vertaa.
Myös Engströmin mielestä vuosityöajan mahdollisuuksia kannattaisi selvittää ohjaajien aseman parantamiseksi.
Levähdysaikaa tarvitaan
Jytyläinen Satu Petrelius työskentelee koulunkäynninohjaajana Nilonkankaan koululla Kuusamossa. Petrelius on kesäisin ensin kesälomalla ja sitten kun lomapäivät eivät riitä, hän siirtyy kesäkeskeytykselle ja ansiosidonnaiselle.
”Se riippuu henkilöstä, että onko valmis tekemään töitä loma-aikoina. Itse koen, että tarvitsen levähdysaikaa. Vaikka tulot ovat ansiosidonnaisella pienemmät, niin lomaillessa pääsee palautumaan henkisesti kuormittavasta työstä.”
Petrelius kokee, että koulunkäynninohjaajien työ on aliarvostettua. Työ on itselle silti rakasta.
”Etenkin pienryhmissä on koululaisten kanssa syntynyt läheisiäkin suhteita, kun olen tiiviissä ryhmässä ollut ohjaajana se turvallinen ja tuttu aikuinen.”
Vaikka tulot ovat ansiosidonnaisella pienemmät, niin lomaillessa pääsee palautumaan henkisesti kuormittavasta työstä.
Arvostusta ja inhimillisyyttä
Myös Tarja Iso-Kuuselan mukaan ohjaajat tarvitsevat kesän palautumiseen.
”Jos kunnalla kuitenkin on muita töitä tarjota ja ohjaaja on niistä kiinnostunut, pitäisi tehdä erillinen työsopimus ja maksaa palkka kyseisen työn mukaisesti”, Iso-Kuusela sanoo.
Hänen mukaansa on hankala ymmärtää, millä perusteella ohjaaja voidaan velvoittaa töihin esimerkiksi kirjastoon tai jopa viheralueiden hoitoon.
”Eiväthän nämä liity mitenkään koulunkäynninohjaajan työnkuvaan.”
Iso-Kuusela toivoo, että oli ratkaisu mikä tahansa, niin inhimillisyys toteutuisi nykyistä paremmin koulunkäynninohjaajien oikeuksissa ja lomakäytännöissä.
Joskus pieneltäkin tuntuvat asiat voivat olla merkityksellisiä työn arvostuksen kannalta. Iso-Kuuselan työpaikalla poistui nimike ”opettajienhuone”, ja tilalle saatiin paremmin koulun arkeen sopiva nimike ”henkilöstön olohuone.”
”Siellä viettävät taukojaan opettajien ja ohjaajien lisäksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, rehtori ja koulusihteeri. Muutos on pieni, mutta silti mielestäni tärkeä.”
