Työsopimus on voimassa pääsääntöisesti toistaiseksi, ja määräaikainen työsuhde voidaan tehdä työnantajan aloitteesta vain perustellusta syystä.
Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata työsopimukseen. Perusteltuja syitä voivat olla esimerkiksi sijaisuudet, työharjoittelu ja työn kausiluonteisuus. Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä, jos työvoiman tarve on pysyvä. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä, jos työvoiman tarve on pysyvä.
Määräaikaisten työsopimusten ketjutusten laillisuutta arvioidaan kokonaisharkintana. Huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa määräaikaisten sopimusten lukumäärä, kesto, mahdolliset sopimusten väliin jääneet katkokset ja työtehtävien samankaltaisuus. Jytyn työsuhdeneuvonnassa voidaan harvoin ottaa suoralta kädeltä kantaa laillisuusasiaan ilman, että tutustutaan tarkemmin jäsenen työsopimuksiin.
Pelkkä rahoituksen epävarmuus ei ole määräaikaisuuden peruste
Nuoriso- ja järjestötyössä aina välillä törmätään tilanteeseen, jossa joko kunnalla tai yksityisellä sektorilla työskentelevälle nuorisotyöntekijälle tehtyä määräaikaista työsopimusta on perusteltu rahoituksen epävarmuudella (esim. valtionavustukset ja EU-rahoitus).
Korkein oikeus on katsonut, että pelkkä rahoituksen epävarmuus ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettu peruste määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle.
Korkein oikeus on kuitenkin katsonut (KKO:2011:73 ja KKO:2012:2), että pelkkä rahoituksen epävarmuus ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettu peruste määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle.
Mikäli näin on toimittu kohdallasi, niin ota yhteyttä työpaikkasi jytyläiseen luottamusmieheen tai lähimpään Jytyn aluetoimistoon.
Lisätiedot:
Kirsi Kemppi
työmarkkinalakimies, Ammattiliitto Jyty
Veli Vähämäki
työmarkkina-asiamies, Ammattiliitto Jyty