Syrjintä on edelleen työelämän arkea, lainsäädännöstä huolimatta. Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja lapsiasiavaltuutettu ovat sitä mieltä, että perhevapaauudistus, työpaikkojen perhemyönteisyys ja syrjimätön rekrytointi nostaisivat työllisyyttä hallitusohjelman tavoitteen tasolle.
Perhevapaauudistuksella edistettäisiin vapaiden tasa-arvoisempaa jakautumista vanhempien kesken. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa tulisi vahvistaa äitiys- ja vanhempainvapaiden osalta. Myös hallituksen tulisi ottaa syrjinnän ehkäiseminen osaksi politiikkaansa.
Työtehtävä katosi vapaiden aikana
Tasa-arvovaltuutetulle tulevista työsyrjintää koskevista yhteydenotoista noin puolet koskee raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
– Sen lisäksi on palkkasyrjintää ja rekrytointisyrjintää. Tasa-arvolakiin kirjattuna tavoitteena on edistää naisten asemaa työelämässä, mutta naisten ja miesten epätasa-arvon korjaamisessa ei juuri olla edistytty näinä 30 vuotena, kun laki on ollut voimassa, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa.
Myös ammattiliittoihin otetaan yhteyttä samasta syystä. Jopa 46 prosenttia ammattiliitoista saa yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä vähintään viikoittain, kerrotaan vuoden 2017 tasa-arvovaltuutetun kyselyssä.
Tilastokeskuksen mukaan väestötasolla 42 000 naisen työtehtäviä on muutettu viimeisimmän perhevapaan jälkeen vastoin työntekijän tahtoa tai hän on joutunut vaihtamaan työpaikkaa tai ei ole päässyt palaamaan töihin. Heistä 11 000 naisen määräaikainen työsuhde on jätetty raskauden takia uusimatta ja 17 000 naista on joutunut vaihtamaan työpaikkaa tai työtehtävää, koska työhön palatessa työtehtävät olivat muuttuneet tai hävinneet.
Yksi tasa-arvovaltuutettuun yhteyttä ottanut nainen kertoo, kuinka hänet oli potkittu pois vakituisesta työpaikastaan raskauden takia. Työnantaja oli hankkinut hänelle sijaisen, joka aloitti työt naisen vielä ollessa töissä. Kaksi viikkoa ennen sijaisen koeajan päättymistä, viikko sen jälkeen, kun työntekijä oli ilmoittanut raskaudestaan työnantajalle, työntekijän työsopimus irtisanottiin taloudellisiin syihin vedoten.
Erilaista syrjitään
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu saa yhteydenottoja työelämän syrjinnästä. Vuonna 2019 kaikista yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista 16 prosenttia liittyi työelämään.
Syrjityiksi joutuvat muun muassa nuoret ja vammaiset. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva, vammautunut työntekijä joutui sietämään työnantajansa syrjintää. Työntekijältä vedettiin kaikki hänen projektinsa pois, hän ei saanut olla tuntemiinsa asiakkaisiin yhteydessä ja ainoastaan häneltä kiellettiin etätyöt. Työpaikan luottamusmiehestä tai ammattiliitosta työntekijälle ei ollut apua.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei kuitenkaan ole toimivaltaa työsyrjintätapauksissa. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI suosittaa raportissaan, että Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu voisi tutkia yksittäisiä työelämän syrjintää koskevia tapauksia ja nostaa kanteita tuomioistuimessa omasta aloitteestaan.
Työaikajoustot hyödyttävät lapsiperheitä
Valtuutetut toivovat työnantajilta työaikajoustoja. Niistä hyötyisivät myös perheet, joissa on kouluikäisiä lapsia. Vanhemmat eivät aina pysty limittämään lomiaan, saati viettämään yhteistä lomaa perheen kanssa.
– Kesälomallaan monet lapset joutuvat viettämään päivänsä yksin. Erityisesti tämä koskee yhden huoltajan perheitä, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa.
Kaikissa kunnissa ei ole järjestetty esimerkiksi ympärivuorokautista päivähoitoa, joka mahdollistaisi yksinhuoltajalle kolmivuorotyön. Pienet koululaiset eivät välttämättä pärjää kotona keskenään. Erään lapsiasiavaltuutettuun yhteyttä ottaneen yksinhuoltajan ratkaisu oli, että hän jättäytyi pois töistä. Perhe elää työttömyyskorvauksen, asumistuen ja toimeentulotuen varassa.
