Työelämä
15.02.2023

Henkilötietojen piilottaminen luo tasavertaisia mahdollisuuksia

Anonyymi rekrytointi edistää yhdenvertaisuutta

Anonyymissä rekrytoinnissa kutsut työhaastatteluihin lähtevät koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Helsingin kaupunki on käyttänyt sitä kaikilla toimialoilla runsaat kolme vuotta.

Teksti: Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Scandinavian Stockphoto, haastateltavat

 

Anonyymi rekrytointi on yksi tapa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sanoo rekrytoinnin asiantuntija Riitta Hellman Helsingin kaupungilta.

– Anonyymiydestä hyötyvät ne, jotka voisivat muuten kohdata syrjintää työnhaussa. Parhaimmillaan se myös monimuotoistaa henkilöstöä, jolloin valmiudet vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin vahvistuvat.

Anonyymissa rekrytoinnissa työhakemuksista piilotetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto, kuten nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli.

– Tavoitteena on luoda kaikille hakijoille tasapuolinen mahdollisuus päästä työhaastatteluun.

Tavoitteena on luoda kaikille hakijoille tasapuolinen mahdollisuus päästä työhaastatteluun.

Rekrytoiva esihenkilö valitsee siis haastateltavat yksinomaan osaamisen, koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

– Anonymiteetti puretaan haastattelukutsujen lähettämisen jälkeen. Kun hakija saapuu työhaastatteluun, esihenkilö tietää, kenet hän tapaa.

 

Huomio lisätietojen antajaan

Helsinki otti ensimmäiset askeleet anonyymin rekrytoinnin polulla kymmenkunta vuotta sitten, kun sitä kokeiltiin silloisessa nuorisoasiainkeskuksessa.

– Siellä oltiin edistyksellisiä, Hellman toteaa.

Joulukuussa 2018 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokeilla anonyymiä rekrytointia kaikilla toimialoilla. Kokeilu alkoi vuoden 2020 alusta, ja vuotta myöhemmin siitä tuli pysyvä käytäntö.

Rekrytoinnin asiantuntija Riitta Hellman, Helsingin kaupunki

– Nyt kun meillä on käytössä järjestelmätuki, anonyymissä rekrytoinnissa ei ole mitään haasteellista. Rekrytoija täppää vain yhden kohdan rekrytointijärjestelmässä, ja kone anonymisoi tietyt hakulomakkeen kentät.

Toistaiseksi rekrytoivat esihenkilöt voivat päättää, toteuttavatko he työnhaun anonyymisti vai perinteisesti. Yhteen seikkaan heidän on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.

– Lisätietojen antaja työpaikkailmoituksessa ei anonyymissä rekrytoinnissa voi olla rekrytoiva esihenkilö, vaan siihen täytyy löytää joko kollega tai henkilöstöhallinnon edustaja.

”Anonyymiys toi tarkkuutta”

Viime vuonna Helsingin kaupunki toteutti runsaat 240 anonyymiä rekrytointia. Niistä valtaosa eli 95 oli kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Kaikkiaan Helsingin kaupungilla oli viime vuonna auki runsaat 17 000 työpaikkaa.

– Minulla on vain positiivisia kokemuksia anonyymistä rekrytoinnista. Se on tuonut lisää tarkkuutta hakemusten läpikäymiseen, sanoo HR-asiantuntija Kati Mhone.

HR-asiantuntija Kati Mhone, Helsingin kaupunki

Hän tukee varhaiskasvatuksen aluepäälliköitä päiväkodinjohtajien palkkaamisessa. Viime vuonna 18 päiväkodinjohtajasta kymmenen rekrytoitiin anonyymisti.

– Anonyymiys soveltuu sekä virka- että työsuhteisiin rekrytointeihin. Sitä voidaan käyttää kaikenlaisissa tehtävissä ja rekrytoidessa organisaation eri tasoille.

Mhonen toimialalla anonyymiä rekrytointia on käytetty myös varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien, kuraattoreiden, sosiaaliohjaajien ja opettajien rekrytoinneissa.

Hakemustulvasta hyötyä

Hakijat saavat tietää anonyymistä rekrytoinnista jo työpaikkailmoituksessa. Helsingin kaupunki myös ohjeistaa hakijoita, jotta he eivät kertoisi hakemuksessaan henkilökohtaisia tietoja esimerkiksi iästään, sukupuolestaan, perhetilanteestaan tai terveydentilastaan.

– Anonyymin rekrytoinnin hyödyt tulevat parhaiten esiin rekrytoinneissa, joihin tulee paljon hakemuksia, Mhone sanoo.

Anonyymius voi jopa lisätä hakijoiden kiinnostusta tehtävää kohtaan. Näin kävi, kun kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle haettiin alkuvuodesta ict-suunnittelijaa.

– Hakemuslomakkeessa kysyttiin, lisäsikö anonyymi rekrytointi halukkuuttasi hakea tehtävää. Hakijoista runsas kolmannes vastasi myöntävästi.

Mhone muistuttaa, että anonyymiys ei tee rekrytoinnista automaattisesti yhdenvertaista.

– Rekrytoijan täytyy olla sitoutunut huolelliseen, systemaattiseen ja mahdollisimman objektiiviseen hakijoiden osaamisen ja soveltuvuuden arvioimiseen myös anonyymin esikarsinnan jälkeen.

Anonyymiys ei välttämättä johda parhaan hakijan palkkaamiseen

Anonyymi rekrytointi lisää haastattelukutsujen ja rekrytointien määrää niiden hakijoiden keskuudessa, joilla ei ole perinteistä suomalaista nimeä.

Tähän tulokseen on tullut johtava tutkija Ohto Kanninen. Hän työskentelee Laboressa, joka tunnettiin marraskuuhun 2021 asti nimellä Palkansaajien tutkimuslaitos.

– Suomessa esiintyy aika rajuakin rekrytointisyrjintää. Pasi saattaa saada jopa kolme kertaa enemmän haastattelukutsuja kuin vastaavan koulutuksen ja työkokemuksen omaava Igor.

Pasi saattaa saada jopa kolme kertaa enemmän haastattelukutsuja kuin vastaavan koulutuksen ja työkokemuksen omaava Igor.

Kanninen tutkii anonyymin rekrytoinnin vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ja rekrytoinnin onnistumiseen. Hänen aineistonsa koostuu Helsingin kaupungin kokeilusta vuodelta 2020.

– Otos on aika pieni. Työpaikkoja oli avoinna alle sata, eikä kaikkiin lopulta edes palkattu ketään. Hakemuksia kertyi yli tuhat, ja ammattinimikkeitä on toistakymmentä.

Maahanmuuttajataustaisten lisäksi muut potentiaalisesti syrjityt ryhmät Kannisen tutkimuksessa ovat naiset ja iäkkäät.

– Anonymisointi ei lähtökohtaisesti vaikuta naisten palkkaamiseen, koska Helsingin kaupunki on hyvin naisvaltainen työnantaja.

Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen

Iäkkäiden ryhmä sen sijaan on muita monisyisempi, Kanninen sanoo ja antaa esimerkin.

– Koska rekrytoija näkee vain työnhakijan koulutustaustan ja työkokemuksen, saattaa haastattelukutsun saada 60-vuotias hakija, joka on ollut viimeiset 20 vuotta työttömänä.

Kanninen onkin huolissaan siitä, että anonyymi rekrytointi ei välttämättä johda parhaan hakijan palkkaamiseen.

– Tästä saamme tutkimustuloksia tämän vuoden aikana. Jos esimerkiksi anonyymisti rekrytoitujen palkkakehitys on muita heikompaa, se viittaisi huonompaan valintaan.

Anonyymia rekrytointia harkitseville Kanninen suosittelee sen systemaattista käyttöä.

– Oletetaan, että esimiehistä kolmannes on syrjiviä, kolmannes neutraaleja ja kolmannes suosii syrjittyjä rekrytoinnissa. Jos vain viimeksi mainitut anonymisoivat työnhaun, he muuttuvat neutraaleiksi, jolloin työnantajasta tulee kokonaisuudessaan aiempaa syrjivämpi.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.