Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin, kuuluu olympialiikkeen vanha motto. Olympialaisiin motto sopiikin hyvin, kun maailman urheileva nuoriso kokoontuu yhteen kilvoittelemaan omista ja ihmisen suorituskyvyn rajoista.
Työelämän olympialaisissa sama periaate tuottaa kuitenkin entistä enemmän tippuneita rimoja ja keskeytyneitä suorituksia. Ihminen ei ole kone, ei varsinkaan ihmismieli.
17 miljoonaa menetettyä työpäivää vuosittain. 11 miljardin euron kustannukset vuodessa. Syy yli puoleen työkyvyttömyyseläkkeistä. Siinä mielenterveysongelmien karua satoa Suomessa, ilmenee Mieli ry:n toiminnanjohtajan Sari Aalto-Matturin haastattelusta Jyty-lehdessä.
Syitä mielenterveysongelmiin voi hakea niin yhteiskunnan, työpaikan kuin yksilönkin tasolta. Kiireen ja tehokkuusvaatimusten lisääntyminen, kuihtuvat resurssit, työpaikan ontuvat rakenteet ja huono johtaminen ovat omiaan kasvattamaan mielen pahoinvointia. Vaativan työelämän keskellä työntekijällä on lisäksi siviilielämä, jossa kohdatut haasteet voivat myös vaikuttaa työssäjaksamiseen.
Etätyö on tuonut tilanteeseen oman kierteensä. Sen jälkeen, kun koronapandemia kaksi ja puoli vuotta sitten siirsi ison osan suomalaisista lähes yhdessä yössä etätöihin, on etätyön vaikutuksia ehditty tutkia monissa kyselyissä ja selvityksissä. Osa kokee etätyön parantavan omaa hyvinvointiaan sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Toiset puolestaan ahdistuvat yhteisöllisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähenemisestä.
On tärkeää ottaa työntekijät mukaan hybridityön periaatteiden suunnitteluun.
Etätyö on jossakin muodossa ja määrässä tullut jäädäkseen, joten nyt on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen. Hybridityön aikakaudella on suunniteltava työyhteisön periaatteet ja työn tekemisen tavat niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sekä työnantajan tavoitteita että työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvointia. Nämä kaksi kulkevat yleensä käsi kädessä. Siksi onkin tärkeää ottaa työntekijät mukaan hybridityön periaatteiden suunnitteluun.
Mielenterveydestä on puhuttu julkisuudessa viime vuosina entistä enemmän, mutta jonkinasteinen tabu särkynyt mieli edelleen on. Mielenterveyden keskusliiton vuonna 2019 teettämän mielenterveysbarometrin mukaan 51 % suomalaisista todennäköisesti jättäisi kertomatta omista mielenterveysongelmistaan kollegoilleen ja muille työyhteisönsä jäsenille.
Yhteiskunnan ja työpaikkojen kannalta mielenterveysongelmat ovat iso ja kallis vyyhti, mutta kaikkein suurin tragedia sairastuminen on yksilölle itselleen. Keväällä 2022 julkaistun World Happiness Reportin mukaan Suomi oli jo viidettä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Jotain meidän yhteiskunnassamme on siis selvästi tehty oikein. Jotain pitää kuitenkin tehdä vielä toisin, jotta yhä harvemman työikäisen mieli särkyisi.
