Sari Aalto-Matturi on kuullut pidempään alalla toimineilta, miten aikaisempina vuosikymmeninä messuilla ihmisvirta saattoi kiertää kaukaa mielenterveysseuran osaston. Nyt on toisin: mielenterveys kiinnostaa todella.
– On ymmärretty, että voimme itse tehdä asioita voidaksemme paremmin – edistää mielenterveyttä, ei vain ennaltaehkäistä. Kyse ei ole vain siitä, että ihminen olisi mieleltään terve tai sairas, Aalto-Matturi korostaa.
Hän ajattelee, että fokuksen pitäisi olla nimenomaan mielenterveyden edistämisessä, ei ongelmien korjaamisessa.
– Työyhteisö voi voida ihan hyvin, mutta kun mielenterveyden vahvistamiseen satsataan, se muuttuu entistä energisemmäksi ja tuloksellisemmaksi.
Monessa työyhteisössä ei voida hyvin. Työterveyslaitos arvioi 2019, että Suomessa menetetään vuodessa mielenterveystaustaisten poissaolojen takia 17 miljoonaa työpäivää.
Mielenterveyden osuus tautitaakasta on vahvistunut, ja myös tuen tarve on lisääntynyt.
Kelan korvaamista sairauspäivistä joka kolmas on mielenterveystaustainen, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet. Korona on kuormittanut mieliä yhä lisää.
OECD laski 2018, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa.
Toki nämä luvut ovat Aalto-Matturista kovin korkeita.
– Mielenterveyden osuus tautitaakasta on vahvistunut, ja myös tuen tarve on lisääntynyt, hän tietää.
Uupumisen kierre
Aalto-Matturi on istunut pöydissä, joissa yritysjohtaja pyytää vinkkilistaa siitä, miten tunnistaa työntekijöiden mielenterveyden ongelmia. Yritykset suhtautuvat jo niistä johtuviin sairauspoissaoloihin vakavasti – koska menettävät rahaa.
– Tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat toki tärkeitä, mutta kun ollaan jo ongelmissa, ollaan useita askeleita liian pitkällä. Ongelmien ehkäisy on aina halvempaa ja tehokkaampaa kuin niiden korjaaminen, hän sanoo.
Ennen työtä tehtiin enemmän keholla ja podettiin tuki- ja liikuntaelinvaivoja, mutta nyt pään pitäisi olla koko ajan terävänä ja oppia uutta.
– Mieli ei ole kenelläkään aina täydessä iskussa, ja tulee aikoja, jolloin työsuorituksesta voi jäädä jälkeen. Kuormitus kasvaa, ja tulee tunne, että ei jaksa eikä pärjää. Pitkäkestoisesta stressistä, uupumuksesta, masennuksesta ja ahdistuksesta tulee kierre.
Mieli ry:n toiminnanjohtaja ei osoittele syyllisiä vaan avaa solmua siitä päästä, mitä voi tehdä, jotta ei kuormituta ja uuvuta.
– On tärkeätä, että työkuorma on kohtuullinen ja työ on organisoitu niin, että ihminen kokee voivansa pärjätä ja hallita työtä. Työ on koettava merkitykselliseksi.
On tärkeätä, että työkuorma on kohtuullinen ja työ on organisoitu niin, että ihminen kokee voivansa pärjätä ja hallita työtä.
Lista jatkuu. Miten työyhteisön vuorovaikutus toimii, entä ihmissuhteet? Kokeeko ihminen, että häntä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti? Saako hän tukea? Johtaminen on avainasemassa.
Aalto-Matturi alleviivaa työn ja työyhteisön olevan mielelle hyväksi. Hänestä usein tukea annetaan kuitenkin yksilöille, kun voisi tukea koko yhteisöä.
– Järjestetään unikouluja, ostetaan Oura-sormuksia ja Firstbeat-mittauksia – sinänsä hyviä asioita, mutta yksilölähtöisiä.
Aalto-Matturi korostaa esihenkilöiden mielenterveystaitoja, mutta koko työyhteisön olisi tärkeätä osata niitä. Itse asiassa ne ovat kansalaistaitoja.
– Niitä kaikki voivat oppia. Vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot ovat mielenterveystaitoja, myös se, että tunnistetaan arjen kuormittavia tekijöitä ja tunnistetaan, miten niistä palaudutaan.
Oleellista olisi tunnistaa ongelmat varhain ja osata antaa oikea-aikaista tukea. Tämän jälkeen usein kompastutaan.
– Ihminen palaa sairauslomalta työyhteisöön täsmälleen samoihin olosuhteisiin, joista on lähtenyt. Sehän on sitten siinä, Aalto-Matturi huokaisee.
Miten hallita etätyötä?
Korona toi etätyön, joka kasvatti sosiaalista etäisyyttä. Koronan perässä tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kaiken päällä roihusi ilmastokriisi.
– Meillä on kolmoiskriisi, joka vaikuttaa erityisen vahvasti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joiden hyvinvointi on laskenut paljon kahden vuoden aikana, Aalto-Matturi sanoo.
Hän viittaa Työterveyslaitoksen tutkimuksiin, joiden mukaan työhyvinvointi on vähentynyt niin etä- kuin lähityössä. Kuormitus on kasvanut molemmissa.
Kukaan ei tiedä, mikä ja mitä on etätyön uusi normaali. Kysymys on Aalto-Matturista kiinnostava ja tärkeä.
Meillä on kolmoiskriisi, joka vaikuttaa erityisen vahvasti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joiden hyvinvointi on laskenut paljon kahden vuoden aikana.
– Tuntuu höpsöltä pitää kiinni vanhasta yksi etäpäivä viikossa -normista. Nyt meillä ei ole vielä kunnon käytäntöjä. Juuri yhteisöllisyyden puute on etätöiden ongelma, Aalto-Matturi miettii.
Aalto-Matturi ottaa esimerkkinä työajan seurannan.
– Se on ollut tärkeä instrumentti siinä, että työ pysyy jotenkin aisoissa. On mahdollista, että työstä tulee niin hallitsematonta, että työsuojelumallit eivät pääse mukaan.
Työntekijä voi haluta olla jatkuvassa etätyössä, mutta se ei ole välttämättä työyhteisön ja muiden työntekijöiden etu. Aalto-Matturi ennustaa monenlaista vääntöä – myös ammattiyhdistysten näkökulmasta – ja kaipaa puntaroivaa keskustelua aiheesta.
– Miten huolehditaan siitä, että on rakenteet, joilla voidaan suojata työntekijää, mutta ei pidetä kiinni sellaisista normeista, jotka eivät ole enää tätä aikaa?
Terapiatakuun tuho
30 mielenterveysjärjestöä jätti yhteisen kansalaisaloitteen terapiatakuusta vuonna 2019. Siinä esitettiin, että hoidon tarve tutkitaan kolmantena päivänä, ja hoitoon pääsee neljässä viikossa.
Aloite eteni eduskuntaan, mutta hallitus jätti sen pois hoitotakuuesityksestään.
Lopputulos järkytti Aalto-Matturia, koska aloite sai laajan poliittisen kannatuksen.
Vaalikausi on tulossa päätökseen, ja on suuri vaara, että kansalaisaloite raukeaa.
Erityisen syvältä se kouraisi Aalto-Matturia siksi, että hän on entinen oikeusministeriön virkamies, jonka työtä oli miettiä asioita nimenomaan demokratian näkökulmasta. Hallituksen esityksessä terapiatakuuta ei lopulta pohdittu ollenkaan, mitä hän pitää ylimielisenä.
– Vaalikausi on tulossa päätökseen, ja on suuri vaara, että kansalaisaloite raukeaa, hän pelkää.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä aloite oli hyvä linkittää hoitotakuuseen, mutta koplaus näytti tuhoavan terapiatakuun. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) näki Helsingin Sanomissa, että hallituksen esitys yleisestä hoitotakuusta edistäisi myös mielenterveyspalveluihin pääsyä.
Tämä tilaisuus meni. Terapiatakuu jäi koronan jalkoihin, Aalto-Matturi arvioi.
– Vähintään odotan, että syntyisi jokin polku, joka mahdollistaisi terapiatakuun etenemisen ensi hallituskaudella.
Työkaluja on tarjolla
Sari Aalto-Matturi katsoo olevansa unelmatyössään maailman vanhimman mielenterveysalan kansalaisjärjestössä.
Järjestön tehtävä on edistää mielenterveyttä ja tarjota tukea kriisikeskusverkoston ja kriisipuhelimen avulla.
Se tukee työyhteisöjen esihenkilötyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä Hyvän mielen työpaikka -projektissa. Työterveyslaitos koosti siihen ”työkalupakin”.
Ensimmäisiä askeleita on jo otettu siihen, miten työterveyshuolto voisi olla paremmin tukemassa työyhteisön hyvinvointia, eikä vasta vastaamassa ongelmiin.
Hyvän mielen työpaikka -merkki on puolestaan projekti, jossa jo 50 työpaikkaa on hakemuksesta saanut kyseisen merkin. Merkki on osa Mielenturvaa-verkoston toimintamallia. Verkoston perustajia on muiden muassa STTK.
Työpaikkoja varten on laadittu lisäksi Työelämän mielenterveysohjelma, joka on osa kansallista mielenterveysstrategiaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa sitä Työterveyslaitoksen ja ison toimijajoukon kanssa.
– Olemme hyvin iloisia, että ohjelma on olemassa. Ensimmäisiä askeleita on jo otettu siihen, miten työterveyshuolto voisi olla paremmin tukemassa työyhteisön hyvinvointia, eikä vasta vastaamassa ongelmiin.
Huolta Aalto-Matturi kantaa nyt siitä, mihin päätöksentekijöiden huomio kiinnittyy mahdollisen taantuman tullessa? Pitäisi huolehtia ihmisten hyvinvoinnista, koska pahoinvointi tulee kalliiksi.
