Palkkapäivä on monelle yksi kuukauden odotetuimmista päivistä. Työ antaa elämään sisältöä ja merkitystä, mutta suurin osa työskentelee myös rahoittaakseen elämänsä.
Harva on täysin tyytyväinen palkkaansa. Ammattiliiton tärkeimpiä tehtäviä onkin pitää huoli jäsentensä palkkojen kehittymisestä. Yleiskorotukset tuovat palkankorotuksen kaikille ja pitävät huolen siitä, ettei alan palkkataso jämähdä. Järjestelyerillä korjataan työpaikkakohtaisia palkkaepäkohtia.
Puhumalla palkasta työkavereiden kanssa huomaa helpommin myös mahdolliset palkkauksen virheet ja epäkohdat.
Kehitys on vienyt taulukkopalkoista ja kokemuslisistä kohti työsuoritukseen perustuvia palkkoja. Näin ihminen pystyy – silloin kun järjestelmä toimii – omalla tekemisellään vaikuttamaan palkkatasoonsa. Työnantajalla on henkilökohtaisia lisiä jaettaessa iso vastuu olla objektiivinen, sillä työsuorituksen arviointi ei ole ihan helppoa. Yksi yleisimmistä virheistä on, että arvostaa itsensä kaltaista työntekijää korkeammalle kuin muita. Inhimillistä, eikö totta? Kun jakamisen kriteerit on avoimesti kerrottu ja niitä myös noudatetaan, vähenee tunne pärstäkerroinlisästä.
Suomalaiset eivät perinteisesti halua puhua rahasta. Joskus avoimuus kuitenkin kannattaa. Puhumalla palkasta työkavereiden kanssa huomaa helpommin myös mahdolliset palkkauksen virheet ja epäkohdat. Se taas auttaa liittoakin puuttumaan asioihin.