Suomessa erityisesti yritykset ovat pitäneet esillä väitettä, että maassamme on mm. kilpailijamaihin verrattuna niitä selvästi lyhyempi vuosittainen työaika. EU-maiden tutkimuslaitoksen Eurofoundin tuore julkaisu todistaa kuitenkin muuta.
Keskimääräinen vuosityöaika Suomessa vuonna 2018 oli 1 702,4 tuntia. Esimerkiksi Ranskassa vastaava tuntimäärä oli 1 602 tuntia, Tanskassa 1 635,4, Ruotsissa 1 654,7 ja Saksassa 1 666,3. Suomen työaikaan sisältyy paljon puhutun kiky-sopimuksen 24 tunnin lisäys vuodesta 2017 lähtien.
Jos ja toivottavasti kun kiky-tunnit kuopataan meneillään olevalla neuvottelukierroksella, mitä myös Jyty on vaatinut, vuosityöaika putoaisi 1 678 tuntiin. Se olisi siis yhä mm. lueteltuja EU-maita pidempi.
Suomessa kiky-sopimuksen tunneista on kehkeytynyt iso periaatteellinen vääntö. Syykin on selvä: kysymys on tasapuolisuudesta. Teknologiateollisuudesta mainitut 24 tuntia jo poistuivat, ja uuteen sopimukseen kirjattiin työaikakokeilu, joka mahdollistaa paikallisesti sopien työajan pidentämisen maksimissaan 170 tunnilla vuodessa.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen vuotuisen työajan 24 tunnin pidennyksen katsottiin sopimuksen tekohetkellä koskevan valtaosaa työntekijöistä. Sen toteuttaminen käytännössä vaihteli kuitenkin melkoisesti niin kunnissa kuin yksityiselläkin sektorilla.
Useilla työpaikoilla käyttöön otettiin viikoittainen puolen tunnin tai päivittäinen kuuden minuutin pidennys. Joillakin työpaikoilla harrastettiin kikyilyn merkeissä kuntoilua, joillakin ladattiin paukkuja koulutukseen ja suunnitteluun. Eräät tahot kuoppasivat kiky-tunnit heti kättelyssä. Vaihtoehtojen kavalkadi oli laaja.
Tilastokeskuksen tekemä työvoimakysely paljastaa, että säännöllisen työajan pidentäminen kohdistui erityisesti naisvaltaisiin aloihin, mm. sosiaali- ja terveyssektorille sekä muille julkisen alan työpaikoille.
Jyty kuten muutkin sopimusneuvotteluja käyvät liitot ovat lähteneet siitä, että ns. ilmaisen talkootyön aika on nyt ohi ja kiky-pidennys loppuu. Tai jos sitä päätetään jatkaa, siitä on maksettava täysi korvaus sopimuskorotusten päälle. 24 tunnin hinnaksi on laskettu 1,4 %.
Jytyn edustamille aloille Jyty vaatii esimerkiksi teollisuusaloja paremmat korotukset ja useamman vuoden palkkaohjelman jo siitä yksinkertaisesta syystä, että palkkaeroja on pystyttävä kuromaan umpeen nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Muiden julkisen sektorin järjestöjen tavoin Jyty on myös yksi naisvaltaisimmista 84 %:n osuudella.
Paitsi että korotusvaatimuksemme on tasa-arvokysymys, se on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Suomen talouskasvua julkisen alan liitot ovat vauhdittaneet kolmen viime vuoden aikana enemmän kuin muut, mm. lomarahoihin tulleista kolmanneksen leikkauksista johtuen. Ja nehän Sipilän hallitus sai ajettua läpi vuosille 2017–2019 pakkolakiuhkailujen seurauksena. On myös hyvä muistaa, että kiky-sopimuksessa palkansaajat saivat lisätaakkana maksettavakseen osan työnantajien sosiaaliturvamaksuista.
Sopimisen tiellä nyt edetään, mutta…! Työtaistelutoimet ovat toki nekin mahdollisia. Ja niihinkin on jo varauduttu.
