Valtaosa kirjastoalan ammattilaisista uskoo tarvitsevansa lisäkoulutusta nyt tai tulevaisuudessa, sillä ala elää voimakasta murroskautta. Kirjastoalan toimenkuvat ovat monipuolistuneet ja tehtäväkirjo laajentunut. Peräti 81 % uskoo lisäkoulutuksen tarpeeseen, selviää tuoreesta kirjastoalan kyselytutkimuksesta.
”Kirjastoala on kokenut suuren muutoksen digitalisaation ja kuntien heikentyneiden taloustilanteiden vuoksi. Toimintoja on yhdistetty kirjastojen alle, koska heillä on ovet auki kaikille”, arvioi Jytyn kirjastoalan ammattialaryhmän koordinaattori Sonja Rapo.
Kyselyn mukaan kirjastoalan ammattilaisten työviihtyvyys on vahvaa.
”Kirjastojen johdossa on syytä huomioida lisäkoulutuksen tarve ja työtehtävien rajaaminen tarvittaessa, jotta työ pysyy hallinnassa ja työhyvinvointi sekä jaksaminen säilyvät hyvällä tasolla”, Rapo korostaa.
Kirjastoala on kokenut suuren muutoksen digitalisaation ja kuntien heikentyneiden taloustilanteiden vuoksi.
Kirjastotyö vaatii monipuolista osaamista, josta kärjessä ovat asiakaspalvelu- ja ongelmanratkaisutaidot. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän myös muutosjoustavuutta, nopeaa oppimiskykyä ja uusia teknisiä taitoja.
”Työn monipuolisuus on paitsi vahvuus, myös haaste. Huomioidaanko kasvaneet vaatimukset alan koulutuksessa, palkkauksessa ja rekrytoinneissa?”, Jytyn työmarkkinatutkija Jonna Borgström huomauttaa.
Kyselyn toimeksiantaja oli kirjastoalan ammattijärjestöjä ja aatteellisia järjestöjä yhteen kokoava Minerva-ryhmä, johon myös Ammattiliitto Jyty kuuluu.
Työ venyy myös työajan ulkopuolelle
72 % kyselyn vastaajista kokee työhyvinvointinsa vähintään melko hyväksi. Haasteita aiheuttaa kuitenkin tunne työn kuormittavuudesta.
Kyselyn mukaan ylityön tai palkattoman työn tarve näkyy selvästi, sillä 16 % ei saa työtään tehtyä työajan tai liukuman puitteissa. 10 % vastaajista on tehnyt korvauksetonta työtä, esimerkiksi erilaisia valmistelu-, kehittämis- ja suunnittelutöitä tai tapahtumien järjestelyjä. Myös asiakaspalvelutilanteet saattavat venyä.
Työtä tehdään työajan ulkopuolella, ja tunne työn silppuuntumisesta lisääntyy. Tämä tekee työstä palautumisesta haastavaa.
”Työtä tehdään työajan ulkopuolella, ja tunne työn silppuuntumisesta lisääntyy. Tämä tekee työstä palautumisesta haastavaa”, Borgström sanoo.
Kirjastoalan ammattilaisten työurista ja jaksamisesta sekä tulevaisuuden näkymistä on huolehdittava aktiivisesti.
”Kyselyn mukaan kirjastolaiset luottavat omaan ammattitaitoonsa. Tämä luottamus syntyy, kun on innostusta, motivaatiota ja halu tehdä työnsä hyvin. Työntekijöiden sitouttaminen on tärkeää, jotta kirjastoalan vetovoima säilyy ja kasvaa”, Rapo toteaa.
Kirjastotyö koetaan merkitykselliseksi
Vaikka muuttavassa ja monipuolistuvassa kirjastotyössä on omat haasteensa, kaiken kaikkiaan alan ammattilaiset ovat tyytyväisiä työhönsä. 97 % vastaajista kokee, että asiakkaat arvostavat heidän työtään. 93 % kokee tekevänsä työtä, jolla on merkitystä.
87 % vastaajista pitää työpaikkansa ilmapiiristä, ja kollegiaalinen tuki koetaan vahvaksi. Lisäksi iso osa vastaajista voisi suositella omaa työpaikkaansa myös muille.
Kirjastoalan ammattilainen kokee oman työnsä merkitykselliseksi saadessaan auttaa ihmisiä monin eri tavoin elämän varrella. Kirjastossa käy asiakkaita vauvasta vaariin, ja se tuo työhön monipuolisuutta.
”Kirjastoalan ammattilainen kulkee ihmisen mukana koko elämänkaaren, alkaen satutunneista aina koulumaailmaan ja opiskeluajan tiedonhankintaan. Erilaiset elämykset ja tapahtumat kirjastoissa ovat ajanviettoa matalalla kynnyksellä. Unohtamatta tärkeää perustehtävää lukutaidon ja sivistyksen edistäjänä sekä lukuelämysten tarjoajana”, Rapo kuvailee kirjastotyön merkitystä.
