Kuntien paniikkilomauttamiset taloudellisista tai tuotannollisista syistä ovat aiheuttamassa kuntakentällä kaaosta. Samalla kuntapäättäjiltä on unohtunut aikaisempien vuosien kokemukset; lomautukset eivät johda henkilöstösäästöihin, vaan menojen lisäyksiin! Kaaosta aiheuttaa sekin, että henkilöstöä on jo usean vuoden ajan vähennetty mm. siitä syystä, että eläkkeelle jäävien tilalle ei olla palkattu uusia työntekijöitä. Työmäärien jatkuva kasvaminen aiheuttaa työuupumusta ja yhä piteneviä sairauslomia. Tämä taas lisää muiden työtaakkaa, ja kierre jatkuu – jos henkilöstön vähennykset jatkuvat!
Kaoottisessa tilanteessa henkilöstön edustajat ovat joutuneet turbulenssin ytimeen. Henkilöstön edustajien merkitys kriisien selvittelyssä ja ratkaisujen tekemisessä on ensiarvoisen tärkeä. Tämän ovat onneksi monet työnantajat tiedostaneet, mutta valitettavasti on niitäkin työnantajia, joilta puuttuu tämä ymmärrys. Yt-menettelyt, jotka on lomauttamistilanteissa käytävä, pitää hoitaa siten, että henkilöstön edustajilla on tarvittavat tiedot, taidot, aika ja mahdollisuus hoitaa oma osuutensa.
Tiedot on annettava vähintään 5 päivää ennen yt-neuvotteluja. On annettava 1) tietoja aiottujen toimenpiteiden perusteista, 2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä, 3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät sekä 4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.
Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään tai lomautus kestää pitempään kuin 90 päivää, neuvotteluja on käytävä vähintään 6 viikkoa. Neuvotteluajan päätyttyä työnantajan on kohtuullisen ajan kuluessa annettava yleinen selvitys neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Vasta lopullisen päätöksen jälkeen voidaan työntekijöille antaa lomautusilmoitus. Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Kunnan osalta aika on vähintään 1 kuukausi. Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä.
Lomauttamisen vaihtoehtoina työnantaja on usein esittänyt lomarahojen vaihtamista vapaaksi. Tällöin on muistettava, että sen edellytyksenä on paikallinen sopimus. Paikallisen sopimuksen tekee Jytyn yhdistys, jonka jäseniä asia koskee. Käytännössä sopimuksesta käy neuvotteluja luottamusmies, joka on saanut yhdistykseltä valtuudet paikallisen sopimuksen tekemiseen.
Jyty suhtautuu lomarahan vaihtamiseen vapaaksi kielteisesti. Lomauttaminen verrattuna lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi on jäsenelle ”pienempi paha” työttömyyspäivärahojen vuoksi. Vaikka lomarahojen vaihtamisesta olisi tehty sopimus, joka tietenkin edellyttää vielä erikseen työntekijän omaa suostumusta, paikallinen sopimus jo sinänsä luo paineita työntekijälle lähteä mukaan vapaaksi vaihtamiseen. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi merkitsee työntekijälle merkittävää ansion menetystä ja lisää muiden työtaakkaa.
Luottamusmiesten on syytä olla yhteydessä liiton asiamiehiin ennen yt-neuvotteluja!
