Lounastin lähiravintolassa ja keskustelin viereisessä pöydässä istuvan kanssa. Sillä kertaa itselläni oli aikaa käyttää kokonainen tunti lounaan syömiseen. Keskustelukumppanini tilanne oli toinen, hänellä oli kiire, mutta hän iloitsi siitä, että työpaikan kanssa samassa talossa sijaitseva ravintola antaa mahdollisuuden nopeaan ja maittavaan ruokailuun. Keskustelumme painottui jatkuvaan kiireeseen ja sen syihin. Tuttu ravintoloitsija yhtyi keskusteluumme oman työnsä lomassa ja totesi, että ”kiire alkaa siitä missä ammattitaito loppuu”.
Jäin pohtimaan hänen sanomaansa, onko näin ja mihin ammattitaito loppuu työelämässä pitkään olleella. Itse useimmiten selitän kiirettä liialla työmäärällä käytettävään aikaan sekä henkilöresurssiin nähden. Tosin osaamisella on oma merkityksensä. Osaamisen puuttuessa työn tekeminen hidastuu, kiire lisääntyy, virheiden määrä kasvaa ja työn tuottavuus kärsii. Todettava on, että kiire alkaa myös siitä missä ammattitaito loppuu.
Työelämässä osaamisen vaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Muutokset organisaatiossa ja uusien ohjelmien käyttöönotto vaatii valmiuksia sopeutua ja oppia uusia menettelytapoja. Valitettavan usein uudet ohjelmat otetaan käyttöön liian vähällä perehdytyksellä ja ohjelman haltuunotto tapahtuu varsinaista työtä tehdessä.
Erittäin ammattitaitoinen ja pitkään työelämässä ollut työntekijä saattaa hetkessä huomata olevansa tilanteessa, jossa ei juuri ollenkaan hallitse omaa työtään. Uudistus, jonka tarkoitus oli nopeuttaa ja helpottaa työntekoa onkin riippakivi aiheuttaen jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta. Joidenkin kohdalla nämä kokemukset ohjaavat polulle, joka johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle.
Maan hallituksen tavoitteena on pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Työurien pidentäminen lopusta vaatii myös työssä olevien osaamisen tason ylläpitämistä siten, että työntekijät hallitsevat työnsä eläkeikäänsä asti, ja mahdollisesti myös pidempään. Hallituksen ohjelmaan sisältyy parlamentaarisesti ja kolmikannassa valmisteltava jatkuvan oppimisen uudistus, jolla on tarkoitus vastata läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.
Uskon, että työyhteisöjen ja työntekijöiden valmiuksien parantaminen toimia uudistus- ja muutostilanteissa olisi hyvä perusta uuden oppimiselle. Toivottavasti tuleva uudistus johtaa työssä olevien osaamisen kehittymiseen myös käytännössä.
