Hyvinvointi
16.12.2021

Viime vuoden etäjoulu vaihtuu taas yhteiseen iloon

Harrastan tonttuilua!

Leevi Kotilaisen joululahjojen tavaramerkki on kömpelön- humoristinen paketti, joka saa viime silauksen jeesusteipistä. Naapureille ja yhteistyökumppaneille hän käy toivottamassa hyvät joulut tonttulakki päässä.

Teksti: Erja Taura-Jokinen Kuvat: Paula Myöhänen
Viime joulu oli Leevi Kotilaiselle ja hänen lähipiirilleen raskas, sillä yhteydenpito verkkovälitteisesti jäi kauaksi siitä tunnelmasta, johon he olivat tottuneet. Nyt ilo tulevasta, yhteisestä joulusta jo kuplii.

Parasta joulussa on yhdessäolo ja kuulumisten vaihto läheisten kanssa.

– Tiedän, että mummo rutistaa meikäläisen melkein hengiltä, kun taas pitkästä aikaa nähdään! tuumaa Leevi Kotilainen lämpimästi.

Viime joulu oli hänelle ja lähipiirille raskas, sillä yhteydenpito verkkovälitteisesti jäi kauaksi siitä tunnelmasta, johon he olivat tottuneet.

Nyt ilo tulevasta, yhteisestä joulusta jo kuplii.

Tiedän, että mummo rutistaa meikäläisen melkein hengiltä, kun taas pitkästä aikaa nähdään!

Kotilainen aikoo kääriä aattoillaksi jokaiselle oman paketin, jonka hän tyylilleen uskollisesti naamioi sellaiseksi, ettei sisältöä ole helppo arvata – ja tahallisen roisisti.

Antamiset ovat mietittyjä, mutta eivät kalliita. Perhepiirissä on yhteisesti sovittu hintaraja lahjoille.

Esimerkiksi kolan ystävälle hän taannoin antoi lahjaksi juomatölkin, joka oli hukutettu ylisuureen pakettiin.

Kotilaisen mielestä osuvien lahjojen keksiminen ei ole vaikeaa:

– Kun pitkin vuotta kuuntelee tarkkaan läheisten juttuja, kyllä mieltymykset rivien välistä tavalla tai toisella paljastuvat.

Leevi Kotilaisen ja hänen siskonsa jouluperinteenä on viedä joulumuistamiset lapsuudenkodin naapurustoon. – Pistämme tonttulakin päähän ja lähdemme kierrokselle. Naapurit osaavat meitä oviensa taakse jo odottaakin.

Oleellinen osa joulunviettoa on osallistuminen yhteisen aterian valmisteluun, johon jokainen antaa keittiössä panoksensa – Kotilaisen ja hänen vaimonsa lisäksi sisar sekä äiti, mummu ja täti miehineen.

– Saatan pilkkoa keitettyjä juureksia rosolliin tai tehdä hämäläistä piimäjuustoa, jota ilman ei olla yhtenäkään jouluna. Äidillä, mummulla ja tädillä on siihen omat, puiset muottinsa. Ja kyllä minäkin jo osaan juustoa valmistaa, jos vain saan reseptin käteeni.

Kotilainen matkaa joulunviettoon vaimonsa kanssa Mikkelistä lapsuuden kotikonnuille Lahteen.

Kun ”joulujoukko” pääsee vihdoin koolle eri osoitteista, puhe pulppuaa ja kuulumisten vaihtoa riittää.

Mukavaa on myös viedä joulumuistamiset lapsuudenkodin naapurustoon.

– Tämän tehtävän olen saanut siskoni kanssa, ja siitä on muodostunut perinne. Pistämme tonttulakin päähän ja lähdemme kierrokselle. Naapurit osaavat meitä oviensa taakse jo odottaakin.

– Tonttulakin kanssa toivottelen myös töissä hyvät joulut yhteistyökumppaneille.

Leevi Kotilainen, 28

Työ: Etsivä nuorisotyöntekijä Pieksämäen kaupungilla

Koulutus: Yhteisöpedagogi

Asuu: Vaimonsa kanssa Mikkelissä Myrkkylammen tuntumassa

Yhdistys: Varajäsen Jyty Pieksämäki ry:n hallituksessa. Toimii lisäksi asiantuntijajäsenenä Ammattiliitto Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmässä sekä Jyty-agenttina.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.