Sarastian uunituore toimitusjohtaja Mika Kantola ei ole uusi tahe-yhtiöissä. Hän aloitti Hämeenlinnan tahe-yhtiössä Seutukeskus Hämeessä jo vuonna 2007, kun yhtiö oli toiminut vajaan vuosikymmenen. Varsinainen tulikaste oli, kun Hämeenlinna ja Pori löivät tahe-hynttyyt yhteen 2013, ja syntyi KuntaPro.
– Jo 2013 fuusiossa opimme, etteivät kummankaan yhdistyvän yhtiön kulttuuri ja toimintatavat jatku sellaisenaan. Kaikkien työ muuttuu jollakin tavalla, kun parhaat käytännöt valitaan, muistelee Kantola.
Sarastiassa toimii KuntaPron peruja 90 kuntaa ja kuntaorganisaatiota sekä Kanta-Hämeen ja Satakunnan maakunnat. Kunnan Taitoa tu
o yhtiöön 150 kuntaa ja kuntaorganisaatiota sekä Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Lapin maakunnat.
Sarastiassa työskentelee 900 tekijää, ja sen liikevaihto yltää sataan miljoonaan euroon. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu kolme tytäryhtiötä: omistajilleen henkilöstöpalveluita tarjoava Sarastia Rekry, perintäpalveluita tarjoava Sarastia Perintä ja outhouse-liiketoiminnan Onvire. Sen asiakkaina ovat osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt.
Ei monta palloa yhtä aikaa
Mikä oli vuoden 2013 fuusion tärkein oppi Sarastiaa ajatellen?
– Oppeja tuli useampia, varmaankin joustavuuteen liittyen. Mutta ehkä olennaisin asia, minkä ymmärsimme, oli tehdä yksi muutos kerrallaan.
KuntaPron synnyssä jouduimme samaan aikaan tekemään uutta organisaatiota ja ottamaan käyttöön uusia tuotanto- ja tietojärjestelmiä.
– Kun on liian monta palloa yhtä aikaa ilmassa, niin muutokset asiakkaiden suuntaan kuin henkilöstön työtapoihinkin tuovat riskejä. Silloin kaikkien kestokykyä venytetään äärimmilleen, Kantola sanoo.
Hän toteaa kuitenkin, että alati muuttuvassa maailmassa harvoin päästään siihen ihannetilanteeseen, että olisi vain yksi muutos päällä.
Kilpailija myös kumppani
Mika Kantola ei ole pohjakoulutukseltaan juristi tai hallintotieteilijä, vaan historianopettaja. Hän kiittelee hämeenlinnalaisten yläasteen oppilaiden kiinnostusta ja aktiivisuutta, mutta toisaalta nousevan nuorison ohjaaminen vaatii hermoja.
– Opettajan työ on hyvää harjoitusta moneen hommaan, Kantola naurahtaa.
– Mutta tärkeämpää on pitää tavoitteet kirkkaana ja yrittää ymmärtää alan jatkuvaa ja nopeaa muutosta kuten automaation lisääntymistä.
Muutokseen kuuluu myös kilpailu. Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun sekä niiden alueilla toimivien sairaanhoitopiirien 2012 perustama Monetra Oy on toinen suuri valtakunnallinen tahe-yhtiö. Yhtiön toimitusjohtaja Päivi Pitkänen vannoo asiakkaita hyödyttävän kilpailun nimiin (Jyty-lehti 3/2019).
– Kilpailu on luonnollinen osa tätä toimintaa, totta kai. Ja vaikka olemme monella alalla ja alueella kilpailijoita Monetran kanssa, yhteistyötäkin on paljon. Asetelma ei ole mustavalkoinen, Kantola sanoo.
Työtä tehdään hänen mukaansa molemmille yhtiöille ”samassa, tutussa ja turvallisessa” liiketoimintaympäristössä, jossa neuvottelukumppaneina ovat samat ammattiliitot. Tahe-yhtiöt noudattavat AVAINTA ry:n työehtosopimusta (AVAINTES), joka on lähellä Kunta-alan virka- ja työehtosopimusta (KVTES).
– Yhtäältä kova kilpailu ja toisaalta yhteistyö takaavat parhaat palvelut kuntien asukkaille. Mutta eiväthän fuusion kaltaiset rakennemuutokset takaa tehokkuuden nousua.
– Meidän täytyy opetella uusia työnteon tapoja, käyttää esimerkiksi koneälyn mahdollisuuksia ja hyödyntää kasvaneita asiakasmääriä, toteaa Kantola.
Osaajista kilpaillaan
Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus ei suoraan osu tahe-yhtiöihin, mutta toki se vaikuttaa Sarastian omistajiin, kuntiin. Soten maakuntamallin (jos se toteutuu) ei voi uskoa ainakaan vähentävän tahe-yritysten rakennemuutoksia.
– Pienet tahe-yhtiöt ovat tehneet hyvää työtä etsimällä uusia toimintatapoja. Kyllä suunta on nyt suurempiin yksiköihin. Mutta muutosten aikataulua ei tiedä kukaan, Kantola arvioi.
Hänen mielestään yksi varma seuraus alan keskittymisestä on: osaavasta työvoimasta käydään kilpailua. Hän uskoo aikaisemman kokemuksensa perusteella, että fuusion jälkeinen muutosvaihe vie aikaa 1,5–2 vuotta.
– Kun tekijöiden ikäluokat pienenevät ja työ ei ole enää sidottu yhteen pisteeseen, täytyy vetovoimatekijöiden olla kunnossa. Eikä muutos koske pelkästään palkkaa vaan työn sisältöäkin.
– Koneäly ja robotiikka tulevat hoitamaan jatkossa yhä suuremman osan rutiineista. Työtehtävät muuttuvat mielenkiintoisemmiksi ja vaativammiksi. Meidän kaikkien työnkuvat ovat muuttuneet vuoteen 2024 mennessä, ennustaa Mika Kantola.
