Miksi tuloerot ovat kasvaneet, johtaja Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta?
– Korkeasuhdanteissa tuloerot kasvavat, mutta matalasuhdanteissa pienenevät. Se johtuu pääomatulojen suhdanneherkkyydestä. Talouskasvun aikana osinko- ja yritystulot ja myyntivoitot ovat suurempia. Pääomatulojen karttuminen luo varallisuutta. Varallisuuserot ovat vielä suuremmat kuin tuloerot.
Tutkimusten mukaan pienet tuloerot takaavat vakaan yhteiskunnan ja onnelliset ihmiset. Mihin tämä perustuu?
– Mitä pienemmät tuloerot ovat, sitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat. He kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Suuret tuloerot vähentävät kiinnostusta yhteiskuntaan ja äänestämiseen, mikä on omiaan heikentämään demokratiaa.
Mitä muuta etua yhteiskunnalle on pienistä tuloeroista?
– Pystytään tekemään paremmin yhteisiä ratkaisuja, esim. minkä tasoisia palveluja saamme yhteiskunnalta verorahoitteisesti eli kuinka laaja on julkisen sektorin vastuu meidän hyvinvoinnistamme. Mitä samanarvoisempia olemme, sitä helpompi on tehdä laajasti tyydyttäviä ratkaisuja.
– Suomi on tunnettu pienistä tuloeroista, rehellisyydestä ja avoimuudesta. Meillä löydetty lompakko viedään löytötavaratoimistoon. Isot tuloerot ajavat köyhimpiä rikollisuuden tielle.
Mitä pienemmät tuloerot ovat, sitä aktiivisemmin ihmiset osallistuvat. He kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Suuret tuloerot vähentävät kiinnostusta yhteiskuntaan ja äänestämiseen, mikä on omiaan heikentämään demokratiaa.
Julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla palkankorotukset ovat pieniä. Kuinka tuloeroa voidaan kaventaa?
– Samoilla aloilla työskentelevien miestenkin palkat ovat pieniä. Naiset haluavat varsinkin perheenperustamisvaiheessa vakituisen työsuhteen, joita on tarjolla julkisella sektorilla. Tavallaan perhevapaat on huomioitu palkkatasossa.
– On laskettu, että ylipäätään naisten ja miesten palkkaeron tasaamiseen menee nykyvauhdilla sata vuotta. Luotan, että tulevaisuudessa koulutus- ja alavalinnat eivät ole näin sukupuolittuneita, minkä takia palkkaerokin kapenisi nopeammin.
Miten arvioit koronan ja poikkeusolojen vaikuttavan tuloeroihin?
– Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Esimerkiksi pörssikurssien notkahdettua vähävaraisimmat pörssisäästäjät myyvät hädissään osakkeensa, kun taas rikkaat pystyivät odottamaan parempia aikoja ja ostamaan lisää varallisuutta huokealla. Kriisi on aina varallisuuden uusjakoa.
Tasaavatko verot tuloeroja?
– Enää lahja-, perintö- ja valtion ansiotulovero ovat progressiivisia. Erityisesti tuloveron tasaava vaikutus on heikentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Työttömyysetuuksista maksetaan jopa 10 prosenttiyksikköä korkeampaa veroa kuin palkasta, kannustavuuden takia. Samalla työtöntä lyödään vielä kerran.
Mihin tuloerojen analyysiä voidaan käyttää?
– Järjestelmien korjailuun. Analyysi kertoo, missä Suomessa mennään. Pohjoismaissa tuloerot ovat olleet perinteisesti pienet, mutta silti talouskasvu henkeä kohti maailman huippuluokkaa.
