Myös Petteri Orpon nelihenkinen perhe vietti erilaisen kesän. Jokakesäistä ulkomaanmatkaa ei tehty koronan takia, ja siksi Kainuun-mökilläkin vierähti pari viikkoa.
Poimittiin hillaa, ahmittiin ahvenia ja tatteja. Poikansa kanssa Orpo retkeili ja kalasti lisäksi Inarijärvellä sekä kaverin kanssa Vaikkojoella Kaavilla. Turkulainen joutui yllättymään, miten syvää erämaata Itä-Suomesta löytyi.
– Kesälomalla tehtiin tavallisia, hienoja juttuja. Kesä oli jotenkin täydempää lomaa, kun se ei ollut niin hirveän aktiivista, Orpo huomaa.
Toinen syy on se, että oppositiossa on aikaa kesälle. Toista oli ministerinä ja varapääministerinä.
Orpo istuu eduskunnassa neljättä kautta, mutta vasta ensimmäistä kautta oppositiossa. Siksikö kokoomusjohtaja näyttää eduskunnan istuntosalissa joskus tuskaiselta?
– Ehkä on vähän tuskaa katsoa vierestä, kun ei tehdä välttämättömiä asioita. Ilmeeni kertoo ennen kaikkea, että olen niin eri mieltä siitä, miten vasemmistohallitus hoitaa maan asioita ja suhtautuu velkaantumiseen.
Vain koronapandemian hoitoa Orpo ei niputa Marinin (sd) hallituksen syntisäkkiin.
– Alusta lähtien olen linjannut, että siinä tuemme hallitusta. Joissakin yksityiskohdissa olen ollut eri mieltä tai toivonut nopeampaa reagointia. Korona kukistettiin keväällä, ja se pystytään tekemään nytkin.
Ratkaisuja jo riihessä
Juuri nyt Orpo pelkää eniten työttömyyden räjähtämistä käsiin, sen jatkona konkurssiaaltoa ja loppunäytöksenä tragediaa.
Hän pelkää, että työttömiä on kohta puoli miljoonaa, jos koronan toinen aalto kaatuisi päälle. Vaikka Suomi selviäisi, Suomen vientimaat ja maailmantalous sukeltavat. Se tarkoittaa vaikeuksia Suomen vientiteollisuudelle ja pk-yrityksille.
– Tänä vuonna otetaan jo 20 miljardia euroa lisää velkaa. Jos sitä joudutaan ottamaan toiset mokomat lisää, eikä tehdä kasvutoimia, se vaarantaa oikeasti 2020-luvun aikana kykymme hoitaa palveluita ja ihmisiä, ex-valtiovarainministeri maalaa kauhukuvaa.
– Jos hallitus ei tee tarvittavia toimia työllisyyden ja kasvun eteen, me kaikki löydämme sen valitettavasti edestämme kouluissa, vanhustenpalveluissa ja infrarakentamisessa.
Orpo odottaa hallitukselta mahdollisimman paljon työllisyystoimia ja ensimmäisiä heti budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Riihessä pitää hänestä syntyä nimenomaan pysyviä työpaikkoja ja luovia rakenteellisia ratkaisuja.
– Ensin pitää hyväksyä tosiasia, että työllisyystoimia tarvitaan – ja paljon. Hallitus on vastuussa, ja sen pitää tehdä myös vaikeita ratkaisuja. Jos jokainen hallituspuolue kertoo oman ei-listansa, eihän siitä tule mitään.
– Ei voi elää niin, että otetaan vaan velkaa!
Ei voi elää niin, että otetaan vaan velkaa!
Mitkä olisivat sitten oikeita toimia?
Orpo huomasi, että hallitus valmistelee yksilöllisen työnhaun mallia ja hämmästyi. Orpon mielestä se on ”vähintään sama” kuin viime kaudella parjattu ja lopetettu Sipilän (kesk) hallituksen aikaansaama aktiivimalli.
Kokoomus esitteli viime syksynä oman 16-kohtaisen työllisyystoimien listan, jolla puolue uskoo syntyvän 60 000 työllistä. Kokoomus esitti itsekin työttömien henkilökohtaisen palvelun lisäämistä.
Listalta löytyivät esimerkiksi työttömyysputken eli ns. eläkeputken poisto, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, työn verotuksen keventäminen, varhaiskasvatusmaksujen alentamisen jatkaminen, oma perhevapaauudistusmalli ja palkkatuen kehittäminen.
Orpo tietää, että palkkatuki ei luo pysyvää työtä, mutta on välttämätön väline työllistämään vaikeasti työllistyviä.
– Täydennämme listaa vielä, Orpo lupaa.
Kriiseissä lisää joustoa
Kokoomuksen työllisyyslistalta löytyy lisäksi paikallisen sopimisen kehittäminen.
Orpo toivoo liittojen rakentavan yhdessä työnantajien kanssa sellaisen mallin, että paikallinen sopiminen voidaan toteuttaa työntekijän oikeudet turvaten.
– Väitän, että paikallisen sopimisen lisääminen on merkittävä työllisyystoimi ja toisi varmasti uusia työpaikkoja, koska palkkaamisen kynnys laskee. On myös työntekijän etu, että hän voi joustavammin sopia työehdoistaan yhdessä työpaikallaan.
Väitän, että paikallisen sopimisen lisääminen on merkittävä työllisyystoimi ja toisi varmasti uusia työpaikkoja, koska palkkaamisen kynnys laskee.
Orposta erityisesti kriisitilanteissa pitäisi pystyä sopimaan paljon laajemmin työn ehdoista.
– Jotta yritys selviää pahan yli, työehdot joustavat. Se pitää työpaikat ja ihmiset kiinni työssä. Työntekijällekin on arvokkaampaa, että työpaikka säilyy.
Keväällä Suomen oppimat etätyöt ovat Orpon mielestä juuri niitä asioita, joista voitaisiin sopia paikallisesti.
– Se varmasti lisäisi työhyvinvointia, kun ihmiset voisivat enemmän järjestellä työelämäänsä. Myös perheen ja työn yhteensovittaminen olisi paikallisen sopimisen paikkoja.
Hallituksen perhevapaauudistus ei ole kokoomuksen mieleen, koska se kasvattaisi päivärahapäivien määrää ja pitäisi naisia pidempään kotona.
Orpo katsoo, että kokoomusmalli jakaisi vapaan tasa-arvoisemmin vanhempien kesken, jolloin naisten työmarkkina-asema paranisi.
Lisää kuntien yhteistyötä
Ihmisten työllisyys ratkaisee viime kädessä Suomen hyvinvoinnin kohtalon, palvelut ja kestävyyden. Tätä viestiä Orpo kertaa haastattelussa useamman kerran.
– Ikääntyminen raksuttaa meille lisämenoja puoli miljardia euroa joka vuosi, ja sekin pitäisi kattaa.
Kuntatalouden kriisistä Orpo sanoo olevansa äärettömän huolissaan.
– Kuntatalous oli vaikeuksissa ja alijäämäinen jo ennen koronaa. Monet kunnat ovat lähdössä lomautuksiin, ja hallitus on lisännyt kunnille koronatukea miljardiluokassa, mutta sekään ei riitä.
– Tämänkin takia työllisyystoimet ovat välttämättömiä, koska vain korkeamman verotulokertymän kautta pystytään turvaamaan työpaikat, estämään lomautukset ja pitämään huolta tärkeistä palveluista ja julkisen sektorin tärkeistä työntekijöistä, Orpo kuvaa.
Hän jatkaa, että juuri kunnat kohtaavat ikääntymisen eturintamassa, koska palvelut tuotetaan kunnissa ja kuntayhtymissä.
– Vaikka Suomen talous kasvoi viime hallituskaudella kolme–neljä vuotta peräkkäin, kuntatalous kynti miinuksella. Se kertoo siitä, että ikääntymisen paine koskee erityisesti kuntia.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ehdotti, että eläkeläisten eläketuloa ja ansiotuloa verotettaisiin erikseen. Tavoite pitää ”pantterit” pidempään työelämässä on Orposta hyvin kannatettava.
– Eläkeiän kynnyksellä olevissa on valtava potentiaali, kun tarvitsemme osaavaa työvoimaa. Kyse on kannustavuudesta, ja verotuksella siihen pystyy vaikuttamaan. Mallissa pitää olla ikäraja, ettei sitten jäädä aiemmin eläkkeelle käyttämään tuota verohyötyä.
Nyt pitäisi keskittyä palveluihin ja viiveettömän hoitoon pääsyn turvaamiseen. Se löytyisi kuntien välisellä yhteistyöllä, eikä siihen tarvita maakuntia.
Orpo toivoo, että kunnat hakeutuvat voimakkaammin yhteistyöhön ja kannustaa järkeviin kuntaliitoksiin.
– Todella vierastan sitä, että tämän keskelle rakennetaan uutta hallinnon tasoa eli maakuntahallintoa. Viime hallituskaudella me jouduimme sitoutumaan siihen, ja nyt näen, että demarit tekevät saman virheen. Nyt pitäisi keskittyä palveluihin ja viiveettömän hoitoon pääsyn turvaamiseen. Se löytyisi kuntien välisellä yhteistyöllä, eikä siihen tarvita maakuntia.
Mitä järkeä poukkoilla?
Julkinen talous tarvitsisi kipeästi sote-uudistusta. Orpo ei usko sen valmistuvan tälläkään hallituskaudella, mikä lienee oppositioroolin mukaista epäuskoa.
Viime hallitusten on nähty korjailevan edeltäjänsä päätöksiä omannäköisikseen. On kysyttävä, onko poukkoilu järkevää politiikantekoa? Orpo myöntää, ettei ole.
– Mutta ei ole kauan aikaa, kun nähtiin, että kaikki puolueet ovat samanlaisia. Ne ovat erilaisia. Hallituksen muutos tarkoittaa oikeasti muutosta siihen, miten Suomea kehitetään.
Koronakesä oli hyvä hetki ruohonjuuritason kehitysaskelille. Tatteja löytyi niin paljon, että niille oli ideoitava uusia syöntitapoja.
– Tein kokeilun ja laitoin pitsan päälle tattipaistosta – ai, että oli hyvää! Voin lämpimästi suositella.
