Mikä on tilanne muualla Suomessa, ovatko Suomen 4H-yhdistykset menossa konkurssiin isommassakin mitassa?
– Talous on kireällä kaikkialla, mutta Lappeenrannan yhdistyksen konkurssi on harvinainen 4H-kentässä. Paikalliset yhdistykset ovat itsenäisiä, joten meillä ei ole laillista keinoa puuttua niiden talouteen suoraan, kertoo Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski.
– Toki annamme talousasioissa tukea, apuja ja neuvoja. Mutta vastuu on aina yhdistyksen toiminnanjohtajalla ja hallituksella.
Alakosken mukaan paikallisyhdistysten rahaliikenne on aika pientä. Jos yhdistyksen toiminnanjohtajan ja hallituksen viestinnässä on epäselvyyttä, saattaa esimerkiksi 3 000–4 000 euron ylimääräinen meno tehdä yhdistyksen maksukyvyttömäksi.
Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksen konkurssin taustalla on toiminnanjohtajan pitkä sairausloma, jona aikana velkoja ehti lehtitietojen mukaan kertyä 40 000 euroa.
Harvinaista, muttei ainutlaatuista
Tomi Alakosken mukaan 4H-yhdistysten konkurssit ovat harvinaisia, muttei ainutlaatuisia. Esimerkiksi holtiton taloudenhoito voi kuluttaa yhdistyksen varat hyvinkin nopeasti.
Myös monimutkainen oikeusprosessi voi koitua yhdistyksen kohtaloksi, kuten kävi Ähtärissä 2017. Samana vuonna Keuruun 4H:n haki konkurssiin työeläkeyhtiö Elo.
– Pahimmillaan toiminnanjohtajan ja hallituksen välinen kommunikaatio-ongelma voi johtaa toiminnan päättymiseen, Alakoski toteaa.
– Ohjeistamme Etelä-Saimaan yhdistyksen jäseniä olemaan maksamatta enää jäsenmaksua ja hakeutumaan naapuriyhdistykseen Länsi-Saimaan 4H:hon. Myös 4H-yrittäjät voivat ottaa yhteyttä sinne.
Alakosken mukaan 4H-yhdistysten täytyy muuttaa toimintaansa ympäristön muutoksen mukana. Vuonna 1991 Suomessa oli 311 4H-yhdistystä, nykyään 200. Kuntien määrä on suunnilleen puolittunut samana aikana.
4H-yhdistyksillä on lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa, joka samalla toimii myös ennaltaehkäisevänä nuorisotyönä.
– Kun valtionapu voi olla yhdistyksen tuloista korkeimmillaan 40 prosenttia, pitää muita tuloja kunnilta ja hankkeista saada tuntuvasti. Siinä auttaa leveämmät hartiat, tiiviimpi paikkakuntien välinen yhteistyö, sanoo Alakoski.
Lappeenrannan seudulla on hänen mukaansa kysyntää varhaisnuorten kerhotoiminnalle ja varttuneempien nuorten koulutuksille ja kursseille, jotka opastavat kohti työelämää.
– Jos ja kun jäsenet liittyvät Länsi-Saimaan 4H:hon, toiminta jatkuu ja ehkä piristyykin alueella. Olisi harmillista, jos konkurssilla olisi pitkäaikaisia vaikutuksia seudun ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön, Tomi Alakoski sanoo.
