Kesäisen aamupäivän aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on jo leikattu paksusuoli, ohitettu valtimotukos, poistettu umpilisäke sekä asetettu useampia sydämentahdistimia.
Tiedot käyvät ilmi välinehuoltokeskuksen isolta näyttöruudulta. Operaatioissa käytetyt instrumentit ovat saapuneet tänne puhdistettaviksi, huollettaviksi ja steriloitaviksi.
Välinehuoltokeskuksen palveluohjaaja Ilse-Marie Österman kertoo, että TYKSissä tehdään päivässä noin 70 leikkausta, lisäksi jonkun verran instrumentteja kertyy esimerkiksi vuodeosastoilta.
– Huollamme kaikki eri välineet, ja täältä ne siirtyvät steriilivarastoon odottamaan seuraavia operaatioita.
Ilman välinehuoltajien erikoisosaamista TYKSissä ei voitaisi tehdä ensimmäistäkään leikkausta. Me pysäytämme mikrobit ja infektiot, esimerkiksi sairaalabakteeri MRSA:n, hepatiitit ja hivin
Jytyn jäsen, välinehuoltaja Niina Dufva on vastaanottanut paksusuolen leikkauksessa käytetyn leikkauskorin. Mukana on muun muassa erilaisia saksia, verisuonipihtejä ja neulan kuljettimia.
– Ilman välinehuoltajien erikoisosaamista TYKSissä ei voitaisi tehdä ensimmäistäkään leikkausta. Me pysäytämme mikrobit ja infektiot, esimerkiksi sairaalabakteeri MRSA:n, hepatiitit ja hivin. Varmistamme, että instrumentit ovat turvallisia käyttää, Österman korostaa.
Apuna moderni tekniikka
TYKSin välinehuollon logistiikka on pitkälle hiottua. Välineiden ja välinekorien kulku prosessissa ja niille tehdyt huoltotoimenpiteet dokumentoidaan tarkoin, ISO 9001:2015 -sertifikaatin mukaisesti. Apuna käytetään RFID-koodeja, joiden avulla tiedot voidaan jäljittää vaikka vuosien kuluttua.
Automatiikan myötä nostot ja sitä myötä alalle ja välinehuoltajille tyypilliset tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat vähentyneet merkittävästi.
Leikkauskorien siirroissa ja pesuissa hyödynnetään paljon myös automatiikkaa ja robotiikkaa.
– Automatiikan myötä nostot ja sitä myötä alalle ja välinehuoltajille tyypilliset tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat vähentyneet merkittävästi, Österman iloitsee.
Pulmatilanteiden ratkoja
Ilse-Marie Östermanilla on alalta jo parinkymmenen vuoden kokemus.
– Kouluttauduin välinehuoltajaksi, kun halusin sairaalaan, mutta en varsinaiseen potilastyöhön.
Kouluttauduin välinehuoltajaksi, kun halusin sairaalaan, mutta en varsinaiseen potilastyöhön.
Hän kuvailee itseään naiseksi, joka ei parikymmentä vuotta sitten osannut vaihtaa kotona edes sulaketta.
– Yllätykseksi olen nyt työssä suorastaan rakastunut tekniikkaan. Autan välinehuoltajia erilaisissa pulmatilanteissa. Yritän myös ratkoa ja ennakoida järjestelmien teknisiä ongelmia yhdessä sen alan ammattilaisten kanssa.
Österman valvoo myös, että työskentely välinehuoltokeskuksessa sujuu tarkasti laatukirjan määräysten mukaan.
40 000 eri instrumenttia
Dufva kertoo pitävänsä erityisesti työn monipuolisuudesta. Osa instrumenteista joudutaan esimerkiksi osittain purkamaan puhdistusta varten ja kokoamaan sitten uudelleen.
Erilaisia sairaalainstrumentteja on lähes 40 000. Välinehuoltajat myöntävät, että ihan jokaisen nimeä hekään eivät muista, mutta apua löytyy Gemini-toiminnanohjausjärjestelmästä.
Välinehuoltokeskukseen tullessaan instrumentit saattavat olla esimerkiksi verisiä.
– Siihen tottui nopeasti, muutamassa päivässä, Dufva kertoo.
Ajoittain työ voi olla hyvinkin kiireistä, kun steriilivarastoon tarvitaan nopeasti lisää joitain tiettyjä instrumentteja.
Arvostus kasvaa
Välinehuoltajien työn arvostus on pikkuhiljaa lisääntynyt.
– Mutta olemme kyllä joutuneet pitämään ääntä itsestämme, työn vaativuudesta ja sen vaatimista erikoistaidoista. Tuntuu, että kaikki sairaalan sisälläkään eivät välttämättä tiedä, mitä välinehuoltajat tekevät. Eikä arvostus ikävä kyllä näy vieläkään palkassa, Österman kertoo.
Olemme kyllä joutuneet pitämään ääntä itsestämme, työn vaativuudesta ja sen vaatimista erikoistaidoista. Tuntuu, että kaikki sairaalan sisälläkään eivät välttämättä tiedä, mitä välinehuoltajat tekevät.
Hänen mukaansa esimerkiksi nyt koronan aikaan julkisuudessa on puhuttu lähinnä vain lääkärien ja sairaanhoitajien arvokkaasta työpanoksesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut sairaaloissa työskentelevät; välinehuoltajien lisäksi esimerkiksi lähetit, potilaskuljettajat, laitoskuljettajat ja sairaalalaitteiden asentajat.
Sinänsä korona hieman vähensi TYKSin välinehuoltajien töitä, kun tehohoidon valmiustasoa nostettiin ja muita leikkauksia siirrettiin. Nyt on jälleen palattu normaalitasolle.
Seuraamme, miten jälleen yksi leikkauskori siirtyy pesuun ja sen jälkeen desinfioitavaksi höyryenklaaviin.
– Mahdolliset koronavirukset häviävät samalla muiden pöpöjen kanssa, Österman mainitsee.
