Työsuhde
17.06.2021

Paltan Tuomas Aarto:

TES-juna puksuttaa kovin hitaasti

Työehdoista ja palkoista sopiminen ”jossain Helsingissä” sitovasti koko Suomeen ja jokaiseen työyhteisöön on mennyttä maailmaa. Nykyaika vaatii lisää paikallista sopimista yrityksissä, toteaa palvelualojen työnantajaliiton Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Palta, Jyty
Paltan Tuoman Aarton mukaan paikallisen sopimisen pitää onnistua myös niissä yrityksissä, joissa ei ole ammattiliiton luottamusmiestä. Palvelualalla luottamusmiehettömiä yrityksiä on yhä enemmän.

Palvelualojen työnantajat Palta (perustettu 2011) on palveluyrityksiä edustava työnantajaliitto ja puolestapuhuja. Edustettavia yrityksiä on noin 2 000, joissa työskentelee 190 000 palkansaajaa. Se on työnantajakeskusjärjestö EK:n suurin jäsen Teknologiateollisuuden jälkeen.

Jytyn yksityisalojen neuvotteluissa Palta istuu pöydän toisella puolella kuudessa työehtosopimuksessa: Neuvonta-alan runkosopimuksessa, Yleissopimuksessa sekä Faba/Viking Geneticsin, Partiotyönantajien, Metsäkeskuksen ja Riistakeskuksen työehtosopimuksessa.

 

Palta sopii puolet maan TESseistä

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa Paltan olevan monitoimialaliitto, jonka jäseniä yhdistävät palveluliiketoiminta sekä digitalisaatio ja työn murros. Hän liputtaa voimakkaasti työtapojen muutoksen takia paikallisen sopimisen puolesta.

– Parhaat sopimuksen sovellukset löydetään paikallisesti sopimalla. Jos valtakunnallisia ja alakohtaisia työehtosopimuksia ei räätälöidä yrityksen tai työpaikan tarpeisiin, ei järjestelmä enää toimi, Aarto sanoo.

Jos valtakunnallisia ja alakohtaisia työehtosopimuksia ei räätälöidä yrityksen tai työpaikan tarpeisiin, ei järjestelmä enää toimi.

Kun toinen paikallisen sopimisen puolesta liputtava työnantajajärjestö Suomen Yrittäjät (SY) ajaa EK:hon järjestäytymättömien yritysten asioita eikä tee TESsejä, Palta ajaa EK:hon järjestäytyneiden yritysten asiaa. Palta myös neuvottelee ja sopii noin 150 TESsiä, mikä on puolet Suomessa solmituista lähes 300 työehtosopimuksesta.

– Meillä on yhteistyötä SY:n kanssa elinkeino- ja työmarkkinapolitiikassa. Hekin ajavat paikallisen sopimisen lisäämistä ja sen mahdollistamista myös järjestäytymättömissä yrityksissä sekä tilanteissa, joissa ei syystä tai toisesta ole työehtosopimuksen tarkoittamaa henkilöstön edustusta.

– Yhä harvemmassa järjestäytyneessäkään yrityksessä on luottamusmies. Siksi jaamme SY:n kanssa huolen paikallisen sopimisen toimivuudesta näissä tilanteissa, Aarto toteaa.

 

Vauhtia paikallisen suuntaan

Tuomas Aartolla on juristin koulutus ja yli 20 vuoden työkokemus työnantajaliittojen palveluksessa. Hän näkee paikallisen sopimisen tapahtuvan kahta tietä, lainsäädännön tai TES-toiminnan kautta.

Metsäteollisuuden mallia (ei ollenkaan TES-toimintaa) tai Teknologiateollisuuden mallia (TES-toimintaa vain halukkaille) tärkeämpänä hän pitää sitä, että paikallinen sopiminen menee oikeasti eteenpäin ja pääsee irti nykyisestä matelemisvauhdista.

– TES-toiminnan juna puksuttaa kovin hitaasti, vaikka maailma muuttuu nopeasti. Seuraava työehtosopimuskierros, joka toteutuu pääasiassa 2022, on näytön paikka sopijaosapuolille. Järjestöillä on mahdollisuus osoittaa, että paikallista sopimista voidaan edistää myös nykyisen työmarkkinajärjestelmän puitteissa.

– Tarve paikallisen sopimisen lisäämiselle on huutava, Aarto toteaa.

Seuraava työehtosopimuskierros, joka toteutuu pääasiassa 2022, on näytön paikka sopijaosapuolille.

Hänen mielestään tulokset työn tuottavuudessa, yritysten kilpailukyvyssä ja ihmisten tyydyttävässä palkkatasossa ratkaisevat.

– Kaikkien osapuolten hyviksi kokemat tulokset oikeuttavat työehtosopimustoiminnan. Lähivuodet osoittavat, pystyykö neuvottelujärjestelmä tähän, sanoo Aarto.

Hänen mielestään on surullisinta, jos valtapolitiikka tai oman järjestön aseman säilyttäminen kahlitsee paikallista sopimista.

– Sopimisen pitää olla aidosti paikallista, ja niin työnantajaliittojen kuin ammattiliittojenkin pitää pysyä poissa yritystason neuvottelupöydistä.

– Uskon, että liittojen rooli muuttuu tulevaisuudessa joka tapauksessa. Tärkeintä on jäsenyritysten ja työntekijöiden hyvinvointi, toteaa Tuomas Aarto.

Lue myös:
Paikallisesti sovittavat palkkaerät jakavat mielipiteitä Jytyn yksityisellä sektorilla

”Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusmiestoiminnan vahvistamista”

Jytyn työmarkkina-asiamies Päivi Salinilla on yli 20 vuoden kokemus työehtosopimusneuvottelijana useissa eri, myös Paltan kanssa solmituissa, sopimuksissa.

– Työnantajaliittojen halu siirtää työsuhteen ehdoista sopiminen paikalliselle tasolle tarkoittaa yleissitovien työehtosopimusten poistumista. Lomarahat, viikonloppu- ja iltalisät, palkallisen sairausajan palkallisuus ja yli neljän viikon vuosilomat olisivat uhattuna, toteaa Salin.

Jyty ei vastusta paikallista sopimista, jos se tapahtuu tasavertaisesti ja tavoitteena on kehittää ja parantaa toimintaa työpaikoilla.

Hänen mukaansa näihin etuihin työnantajaliitot ovat joka neuvottelukierroksella halunneet heikennyksiä tai poistamista, ei koskaan parannuksia.

– Jyty ei vastusta paikallista sopimista, jos se tapahtuu tasavertaisesti ja tavoitteena on kehittää ja parantaa toimintaa työpaikoilla, Salin sanoo.

Hän näkee tulevan neuvottelukierroksen näytön paikkana työnantajaliitoille, että ne haluavat panostaa luottamusmiestoimintaan, jota paikallinen sopiminen edellyttää.

– Työrauhan säilyttäminen eri toimialoilla tulee olemaan vaakalaudalla, kun asetelmat ovat peruslähtökohdiltaan jo näin kaukana toistaan, pohtii Päivi Salin.

Jytyn työmarkkina-asiamies Päivi Salin

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.