1. Päivitetään joka toinen vuosi
Jokaisella työpaikalla on edistettävä tasa-arvoa ja kohdeltava kaikkia tasa-arvoisesti sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun katsomatta.
Kun henkilökuntaa on vähintään 30, on lain mukaan laadittava joka toinen vuosi päivitettävä tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman voi laatia myös pienemmillä työpaikoilla.
Suunnitelmasta on käytävä ilmi työpaikan tasa-arvotilanne, miten sitä kehitetään ja mitä konkreettisia toimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa tulevina vuosina. Lisäksi arvioidaan aiempien vuosien toimenpiteiden tuloksia.
Kun henkilökuntaa on vähintään 30, on lain mukaan laadittava joka toinen vuosi päivitettävä tasa-arvosuunnitelma.
2. Luottamusmiehellä tärkeä rooli
Esimerkiksi HR-osasto ja luottamusmies voivat yhdessä laatia tasa-arvosuunnitelman. Mukana on hyvä olla muitakin henkilöstön edustajia. Heillä voi olla tietoa ja näkemyksiä, joita työpaikan johto ei tunne tai tule ajatelleeksi.
Henkilöstön edustajilla on oltava riittävät tiedot ja aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa suunnitelmaan. Tarvittaessa apua saa myös Jytystä tai tasa-arvovaltuutetun toimistosta.
3. Tietoa tilastoista ja kartoituksista
Työpaikan tilastoja käytetään apuna tasa-arvosuunnitelman laatimisessa. Tilastoista käy esimerkiksi ilmi miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin tai perhevapaiden käyttö. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää myös muita sukupuolittain eriteltyjä tilastoja.
Osana suunnitelmaa on tehtävä palkkakartoitus. Siitä selviää muun muassa työpaikan perusteettomat palkkaerot.
Palkkakartoituksesta selviää muun muassa työpaikan perusteettomat palkkaerot.
Lisäksi voidaan teettää henkilöstökysely, jossa selvitetään työntekijöiden kokemuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, koetaanko työpaikalla häirintää, ovatko urakehitysmahdollisuudet ja palkkaus tasa-arvoisia ja voidaanko esimerkiksi perhevapaita pitää tasapuolisesti.
4. Konkreettiset toimet ohjaavat
Kun tasa-arvotilanne on selvitetty, päätetään mitä konkreettisia toimenpiteitä seuraavien kahden vuoden aikana tehdään, millä aikataululla ja kuka huolehtii asioiden edistymisestä. Osa toimenpiteistä voi edistyä hitaammin, kuten isien rohkaiseminen pidempiin perhevapaisiin. Sen sijaan esimerkiksi perusteettomiin palkkaeroihin tai seksuaaliseen häirintään on puututtava mahdollisimman nopeasti.
Tasa-arvosuunnitelma on jatkuva prosessi. Olennaista on, että asiat etenevät oikeaan suuntaan.
Perusteettomiin palkkaeroihin tai seksuaaliseen häirintään on puututtava mahdollisimman nopeasti.
5. Valmis suunnitelma kaikkien nähtäville
Jokaisen työntekijän kannattaa vähintään vilkaista tasa-arvosuunnitelmaa. Suunnitelman on tarkoitus elää työpaikan arjessa, ja sitä on hyvä tarkastella vuosittain. Kun suunnitelma kahden vuoden kuluttua päivitetään, nähdään, missä on vielä petrattavaa.
Työntekijöiden osallistaminen suunnitelman tekemiseen on osaltaan myös ihmisten kouluttamista, jotta kaikki osaisivat kiinnittää huomiota tasa-arvoasioihin. Esimerkiksi sukupuolten moninaisuutta ei välttämättä vielä tunneta työpaikoilla hyvin.
