Ammatit
20.06.2019

”Työn sujuminen on kuin viikon palkka”

Kuhmolaiset koulunkäynninohjaajat Tarja Sorjonen ja Outi Iivonen ovat mukana oppilaiden elämässä läpi kouluvuosien. Lasten motivaatio oppimiseen on kiireisessä maailmassa koetuksella, ja erilaiset käytöshäiriöt ovat jo turhan tuttu juttu. Mutta aina tulee myös onnistumisia, joiden avulla jaksaa eteenpäin.

Teksti: pekka moliis Kuvat: miska puumala

Kuhmon ylpeys on Tuupalan uusi puukoulu. Helmikuussa 2018 tapahtunut muutto 400 oppilaalle suunniteltuun kouluun oli helpotus, sillä vanhan koulun sisäilmaongelmat yskittivät niin työntekijöitä kuin oppilaita.

– Uusi työympäristö on puhdas. Entisissä tiloissa oli hajuhaittoja ja homeongelmia. Sairastelut ovat vähentyneet, mutta ne, jotka ovat altistuneet todella pahasti, reagoivat kyllä yhä esimerkiksi vaatteista tuleviin hajuihin, jytyläinen koulunkäynninohjaaja Tarja Sorjonen kertoo.

Uusi työympäristö on puhdas. Entisissä tiloissa oli hajuhaittoja ja homeongelmia.

Koulun käytäviltä löytyy mukavia työskentelypisteitä, mutta kaikille ne eivät vain sovi. Sorjonen työskentelee yleisopetuksen pienryhmässä, jossa tilanteesta riippuen oppilaita on 3–4.

– Jos joku oppilaista on oikein rauhaton, niin eriyttämiseen tarvittavat tilat puuttuvat. Käytävillä on tosin paikkoja opiskeluun, mutta siellä on sitten myös virikkeitä liikaa levottomille lapsille, Sorjonen jatkaa.

Koulunkäynninohjaaja Outi Iivonen työskentelee naapurikoulussa yläluokkalaisten parissa. Tosin aina silloin tällöin suunniteltu paletti rikkoontuu sairastumisten vuoksi, ja silloin kysytään työntekijöiltä venymistä uudessa ympäristössä ja uudessa tehtävässä.

Olemme aliarvostettuja siihen työhön nähden, mitä teemme. Ulkopuolinen ei aina huomaa meidän työn arvoa.

– Työn vaativuus on kasvanut, ja joustoa tarvitaan yhä enemmän. Olemme aliarvostettuja siihen työhön nähden, mitä teemme. Ulkopuolinen ei aina huomaa meidän työn arvoa, miten me koulunkäynninohjaajat olemme oppilaita auttamassa ja tukemassa, jytyläinen Iivonen toteaa.

Lisäkoulutukselle olisi tarvetta

Koulunkäynninohjaajien työ luokissa tapahtuu opettajien ohjeiden mukaan, mutta henkilökohtaisen kontaktin oppilaaseen luo jokainen itse.

– Tämän työn helmiä on se, kun voittaa oppilaan luottamuksen. Kun nuori huomaa oppivansa ja pystyvänsä tekemään töitä, niin se palkitsee. Työn sujuminen on kuin viikon palkka. Sillä sitä jaksaa, kun huomaa, että on pystynyt auttamaan nuorta, Outi Iivonen tunnustaa.

– Kun saa luottamuksen rakennettua, niin se on palkitsevaa. Niistä hetkistä on sitten muistettava nauttia silloin, kun mikään ei tunnu onnistuvan, Iivonen korostaa.

Muutto uuteen kouluun on ollut henkilökunnalle samaan aikaan haaste ja helpotus. Sisäilmaongelmat ovat taakse jäänyttä elämää, mutta samalla on hypätty myös nykyaikaisten opetusvälineiden pariin.

– Opettajia on kyllä koulutettu heidän omissa veso-koulutuksissaan, mutta meille koulunkäynninohjaajille ei koulutusta ole järjestetty. On pitänyt vain yrittää itse opetella. Yhteiselle koulutukselle olisi todella paljon tarvetta, Tarja Sorjonen arvioi.

Vaikka molemmat koulunkäynninohjaajat ovat tehneet pitkän työuran, niin lisäoppi ei ojaan veisi. Alueellisille koulutuksille olisi tarvetta.

– Ammattijärjestön järjestämät koulunkäynninohjaajien koulutukset ovat todella hyviä, mutta kaukana täältä. Pitkien etäisyyksien takia lähteminen on vaikeaa, kun kulkuyhteydet ovat mitä ovat. Koulutuksia tulisi olla täällä omalla alueella enemmän, Outi Iivonen toivoo.

Koulunkäynninohjaaja Outi Iivonen (vas.), jytyläisten pääluottamusmies Anja Heikura ja koulunkäynninohjaaja Tarja Sorjonen ovat tyytyväisiä ammattinimikemuutokseen. Koulunkäyntiavustajien ammattinimikkeet vaihtuivat helmikuussa koulunkäynninohjaajiksi Jytyn ja JHL:n aloitteesta.

Säästövapaita ja lomarahavapaita

Kaikki Kuhmon kaupungilla työskentelevät 19 koulunkäynninohjaajaa ovat töissä vakinaisesti. Kun opettajat ja oppilaat lähtevät lomille, niin koulunkäynninohjaajilla tilanne ei niin yksinkertainen ole. Ratkaisuja on monenlaisia, kun kesäajan töitä ja lomia sovitellaan yhteen. Lomautuksiinkin on välillä jouduttu turvautumaan muutamien ohjaajien kohdalla.

– Osa ohjaajista valitsee niin sanotut säästövapaat, joissa ollaan palkattomalla vapaalla maanantaista perjantaihin ja viikonlopulta saadaan palkka. Muutama ohjaaja vaihtaa lomarahat vapaiksi. Lisäksi kaupungin muut toimialat ottavat muutamia työntekijöitä avustaviin tehtäviin, jytyläinen pääluottamusmies, koulusihteeri Anja Heikura kertoo.

Kaikkia kertyneitä vuosilomapäiviä ei käytetä yksin kesällä, vaan suurin osa koulunkäynninohjaajista jättää vuosilomaa myös koulujen muiden lomien ajaksi. Lomapäiviä palaa, mutta toisaalta haastavassa työssä on tarvetta lyhyemmillekin lomille.

– Viikonkin loma auttaa jaksamaan tässä työssä, Tarja Sorjonen sanoo.

Avustajista ohjaajiksi

Kuhmon kaupungin palkkalistoilla olevien 19 koulunkäyntiavustajan ammattinimike vaihtui helmikuun alussa koulunkäynninohjaajiksi. Jyty teki asiasta aloitteen kaupungille yhdessä JHL:n kanssa, ja aloite hyväksyttiin.

– Uusi ammattinimike vastaa nyt paremmin nykypäivän työn sisältöä. Kun aiemmin avustettiin oppilaita, niin nykyään se on nimenomaan oppilaiden ohjaamista, Jyty-Kuhmo ry:n pääluottamusmies Anja Heikura kertoo.

Ammattinimikkeen muutoksella ei ollut vaikutusta työntekijöiden palkkaukseen tai työehtoihin. Kuhmon kaupungilla työskentelee 19 koulunkäynninohjaajaa, joista kyläkouluilla neljä ja yläasteella kolme. Loput 12 työskentelevät uudella Tuupalan puukoululla.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.