Ammatit
06.04.2022

Monta tietä maatalouslomittajaksi

Uusia maatalouslomittajia tarvitaan koko ajan ympäri Suomen. Varmaan työpaikkaan voi kouluttautua useampaa polkua pitkin.

Teksti: Markku Pulkkinen Kuvat: Markku Pulkkinen
Kirsi Vienola ja Mika Lindqvist esittelevät Keudan moderneja tiloja Mäntsälässä. Navetta on äskettäin remontoitu, ja sen viereen valmistui pari vuotta sitten koira- ja pieneläinhoitola.

Lähes kaikissa luonnonvara-alan oppilaitoksissa on eläintenhoitajalinja, jossa opiskellaan hoitamaan pieniä ja suuria eläimiä. Keudan Mäntsälän- toimipisteen eläintenhoitajalinjalle haettiin tämänkin kevään yhteishaussa ahkerasti.

– Lähes kaikki hakijat voitiin hyväksyä kevään yhteishaussa. Aikuiset voivat hakea opiskelemaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Heidän valinnassaan painaa kouluarvosanojen lisäksi kiinnostus ja motivaatio alaan. Tuotantoeläimiin suuntautuneilla opiskelijoilla on yleensä erinomainen opiskelumotivaatio, toimialapäällikkö Mika Lindqvist kiittelee.

– Koulutuksemme antaa hyvät valmiudet lomittajan työhön. Opiskelijan kannattaa kertoa kiinnostuksestaan lomitustyöhön opettajalle, jotta valinnaiset opinnot ja harjoittelupaikat voidaan valita tukemaan lomittajan työtä. Tuleville lomittajille opetetaan myös traktorin ja pienkuormaimen käsittelyä.

Aikuiset voivat hakea opiskelemaan jatkuvassa haussa ympäri vuoden.

Eläintenhoidon opiskelijoista noin kolmannes suuntautuu Lindqvistin mukaan tuotantoeläimiin. Valmistumisen jälkeinen työllistyminen on heillä parempaa kuin pieneläimiin suuntautuneilla.

Toisen asteen koulutus kestää nuorilla kolme ja aikuisilla kaksi vuotta. Aikuisopiskelijoiden joukossa on paljon maataloustyöstä kiinnostuneita alanvaihtajia.

– Maatalouslomittajan työn vetovoimaisuutta parantaisi yksivuorotyö. Isommilla kotieläintiloilla mennäänkin tähän suuntaan, mikä helpottaa maatalouslomittajan oman arjen järjestämistä, Lindqvist sanoo.

 

Oppisopimuksella heti töihin

Oppisopimus on käytännönläheistä opiskelua työssä oppien.

– Oppisopimuksen voi tehdä, vaikkei olisi aikaisempaa kokemusta alasta. Hakijalla on kuitenkin oltava työpaikka valmiina, ja työnantajan on sitouduttava opiskelijan ohjaamiseen, kertoo ratkaisuasiantuntija Kirsti-Liisa Virta Hyvinkäällä ja Riihimäellä sijaitsevasta Hyriasta.

Oppisopimukseen kuuluu työssäoppimisen lisäksi aina pakollisia kursseja oppilaitoksessa.

– Oppisopimuskoulutus räätälöidään opiskelijan aikaisemman osaamisen perusteella. Opintojaksot perustuvat pitkälti maatalousalan perustutkinnon kursseihin.

Oppisopimuskoulutus räätälöidään opiskelijan aikaisemman osaamisen perusteella.

Oppisopimuskoulutus on maksutonta opiskelijalle ja työnantajalle. Opiskeluun liittyy aina lähiopiskelupäiviä. Niiden osalta työnantaja päättää, ovatko koulupäivät palkallisia. Jos ne eivät ole palkallisia, opiskelija on oikeutettu 15 euron verottomaan päivärahaan. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta 30–150 euroa kuukaudessa, mikä korvaa opiskelijan ohjaukseen käytettyä työaikaa.

Oppisopimuskoulutuksen kesto riippuu opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Yleensä koulutus vie yhdestä kahteen vuoteen.

– Oppisopimuksessa, kuten muussakin ammatillisessa koulutuksessa, osaaminen osoitetaan näyttökokein. Näyttökokeet tehdään aina aidoissa ympäristöissä ja työtilanteissa, Virta sanoo.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.