Jyriii, Jyriii! kuuluu varisten riemastunut huuto päiväkoti Neulasessa Helsingin Myllypurossa. On maanantaiaamu, ja lasten silmät loistavat: Hoitopäivä!
”On ehdottomasti päivän hienoin hetki, kun lapset tulevat innoissaan päiväkotiin ja juoksevat kädet ojossa suoraan syliin. Ja jos päivä olisikin alkanut huonommin, niin siitä voidaan sitten yhdessä keskustella. Kun kaikki ovat paikalla, aloitamme kuulumisten vaihtamisen ja jokainen pääsee kertomaan viikonlopustaan”, lastenhoitaja Jyri-Ville Lehtinen sanoo.
Aamuhetkessä harjoitellaan leikin varjolla monia tärkeitä taitoja, itsesäätelyä, tunteiden hallitsemista ja sanoittamista.
Alun hulinan ja hälyn jälkeen Lehtisen ohjaama 4–5-vuotiaiden ryhmä, Varikset, istuutuu rauhassa puoliympyrän muotoon. Kaikki tietävät mitä tuleman pitää: jokainen saa kertoa vuorollaan viikonlopputekemisistään ja miltä silloin tuntui. Oman vuoron odottaminen kysyy malttia, ja muiden huomion kohteeksi pääseminen on jännittävääkin. Tärkeää on myös saada siirtää viikonlopun tunnetilasta kertovaa helmeä Tanssivan hiiren tunnetaulussa.
”Me hoitajat sanoitamme vielä sanallisesti tunnetilaa, että sinusta oli kiva leikkiä siskon kanssa ulkona tai jännittävää pyöräillä isän kanssa. Aamuhetkessä harjoitellaan leikin varjolla monia tärkeitä taitoja, itsesäätelyä, tunteiden hallitsemista ja sanoittamista. Jokainen lapsi on vuorollaan aikuisen huomion ja kannustuksen kohteena. Lisäksi lapset oppivat kuuntelemaan rauhassa, mitä muilla on sanottavaa.”
Draama auttaa kertomaan tunteista
Lehtisen ura lastenhoitajana on kestänyt jo 13 vuotta. Työstä päiväkodissa hän innostui lähihoitajan opintoihin kuuluvassa harjoittelussa.
”Päiväkodissa oli kivaa olla töissä. Välillä olen miettinyt, että opiskelisin lastentarhanopettajaksi, mutta kahden, kohta kolmen, lapsen isänä arjessa on jo riittämiin hulinaa.”
Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Aikaa vie myös Lehtisen yhdessä entisen kollegansa Laura Reinilän kanssa kehittämä Tanssivan hiiren tunnetaitomateriaali. Siitä saatuja kokemuksia hän haluaisi levittää eteenpäin. Tunnetaitomateriaali on pilottikäytössä Neulasessa ja muutamassa muussa päiväkodissa. Tärkeänä osana materiaalia ovat konkreettiset työkalut, kuten tunnetaulut.
Menetelmä kehitettiin aitoon tarpeeseen.
”Meillä oli nelisen vuotta sitten hyvin haastava ryhmä, jossa oli paljon tunneperäisiä ongelmia. Se kuormitti meitä kaikkia. Tajusimme, ettemme osanneet ohjata lapsia tunnetasolla, eikä lapsilla ollut keinoja tulla kuulluksi. Niinpä kehitimme erilaisista tunnetiloista kertovat kuvat ja esitimme ja kuvasimme erilaisia tunteita hassuttelun ja draaman keinoin”, Lehtinen kertoo.
On ollut havahduttavaa huomata, miten voimakkaasti tunnetaidot liittyvät kaikkeen.
Jo muutaman kuukauden kuluttua yhteispeli lasten kanssa alkoi sujua paremmin. Lapset oppivat kuvien avulla kertomaan, miltä tuntui ja miksi. Aikuiset saivat puolestaan työkaluja ohjata lapsia kohtaamaan tunteitaan. Samalla aikuistenkin stressi helpottui.
”On ollut havahduttavaa huomata, miten voimakkaasti tunnetaidot liittyvät kaikkeen. Ja miten suuri vaikutus vaikkapa empaattisuuden lisääntymisellä on. On valtavan palkitsevaa varhaiskasvattajalle, kun ujo, syrjäänvetäytyvä tai epäluuloinen lapsi alkaa vähitellen luottaa ja haluaa kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan.”
Varhaiskasvatuksella on merkitystä
Tunnetaitojen opettaminen lapsille on kasvattanut myös Lehtistä – ihmisenä ja vanhempana.
”Olen miettinyt lapsuuttani. Eihän meillä mitään tunnetaitoja opeteltu, ja se näkyi myös käytöksessäni. Toimin nykyisin varmasti viisaammin myös isänä. Kun tiedostaa omat tunteensa ja syyt reaktioiden takana, pystyy vaikuttamaan siihen, miten sinut koetaan ja nähdään. Varhaiskasvatuksen tärkeä merkitys tulee juuri tässä, että kun näitä taitoja opetellaan pienestä pitäen, ei olla koululaisina ja nuorina aikuisina niin hukassa kuin moni on. Uskon, että tunnetyöllä on kauaskantoiset vaikutukset esimerkiksi mielenterveysongelmien ehkäisyssä.”
Uskon, että tunnetyöllä on kauaskantoiset vaikutukset esimerkiksi mielenterveysongelmien ehkäisyssä.
Monet Lehtisen ja Reinilän tunnetaitojen opetuksessa olleet lapset ovat jo koululaisia. Koulusta ja vanhemmilta on tullut hyvää palautetta. Se on ollut kannustavaa. ”Tavoitteena on tuoda Tanssivan hiiren materiaali varhaiskasvattajien saataville valtakunnallisesti.”
”Opettajat ovat esimerkiksi kertoneet, että tunnetaitoja opetelleet lapset erottuvat luokassa itsesäätelytaidoiltaan. Ja vanhemmat puolestaan ovat kertoneet, miten heidän lapsensa osaavat puhua erilaisista tunteistaan ja niiden syistä. Tällainen palaute tuntuu tietenkin varhaiskasvattajasta todella hienolta”, Lehtinen sanoo.
