Oppilaat ovat työni keskiössä, sillä heidän takiaan olen luokassa, sanoo hämeenlinnalainen kouluohjaaja Jani-Pekka Kajan.
– Tässä työssä pääsen vaikuttamaan usein hyvin konkreettisesti lasten ja nuorten elämään. Jätämme toisiimme pieniä jälkiä puolin ja toisin.
Kajan työskentelee Seminaarin koulussa, joka on Suomen suurimpia alakouluja. Koulussa on noin 750 oppilasta, ja siellä työskentelee noin 90 aikuista. Heistä kolmannes on kouluohjaajia.
– Työpäivät ovat kovin vaihtelevia. Jokainen päivä tuo jotain uutta ja odottamatonta. Se pitää virkeänä. Tässä työssä ei pääse pitkästymään, sanoo lähihoitajaksi valmistunut Kajan.
Tässä työssä pääsen vaikuttamaan usein hyvin konkreettisesti lasten ja nuorten elämään. Jätämme toisiimme pieniä jälkiä puolin ja toisin.
Hänellä tuli viime syksynä 15 vuotta täyteen Hämeenlinnan kaupungilla. Kaksi ensimmäistä vuotta hän työskenteli perheohjaajana lastensuojelun avohuollossa.
– Tein paljon yhteistyötä koulujen kanssa, koska työskentelin pitkälti yläkouluikäisten koulupudokkaiden kanssa, joilla oli vaikeuksia päästä aamulla kouluun.
Kun määräaikainen työ perheohjaajana oli loppumassa, Kajan huomasi, että Hämeenlinnan kaupunki hakee koulunkäynninohjaajaa. Hän pisti hakemuksen vetämään ja tuli valituksi.
Havainnointi tärkein tehtävä
Viimeiset neljä vuotta Kajan on työskennellyt yhteisopettajuuden luokassa, jossa on noin 30 oppilasta ja kolme aikuista eli luokanopettaja, erityisopettaja ja kouluohjaaja.
– Meillä on käytössä kaksi luokkatilaa, mutta olemme aika selkeästi yksi luokka.
Luokassa on sekä erityisen tuen että yleis- opetuksen oppilaita. Raja on häilyvä, Kajan sanoo.
– Jaamme oppilaita luokassa pienempiin ryhmiin sen mukaan, mikä on kenenkin tuen tarve kullakin tunnilla emmekä sen mukaan, kuka on erityisen tuen tai yleisopetuksen oppilas.
Oppilaista kymmenen saa erityistä tukea, koska heillä on eriasteisia haasteita oppimisessa tai keskittymisessä. Kajanin tärkein tehtävä luokassa on havainnoida oppilaita.
– Seuraan sivusta, kun opettaja pitää opetustuokion. Kun oppilaat siirtyvät tehtävien tekoon, katson alkavatko he tehdä niitä ja siirryn sitten sen oppilaan viereen, joka ei saa tehtävästä kiinni ja käyn asian hänen kanssaan vielä yksityisesti läpi.
Oppilastuntemus a ja o
Jani-Pekka Kajan nauttii kouluohjaajan työssä erityisesti kohtaamisista oppilaiden kanssa.
– Parhaita hetkiä työssäni on, kun lapsi tai nuori alkaa uskoutua minulle ja huomaan, että välillemme alkaa syntyä luottamuksellinen suhde.
Oppilastuntemus on koulunkäynninohjaajan työssä a ja o, Kajan sanoo.
– Ensin pitää tutustua oppilaaseen ja selvittää, mitkä jutut voisivat hänen kanssaan toimia. Töitä täytyy jaksaa tehdä pitkäjänteisesti, sillä joskus suhteen luominen vie aikaa.
Parhaita hetkiä työssäni on, kun lapsi tai nuori alkaa uskoutua minulle ja huomaan, että välillemme alkaa syntyä luottamuksellinen suhde.
Oppilaiden luottamuksen saavuttamiseksi Kajanin on pantava itsensä likoon.
– Lapsia ja nuoria ei pysty huijaamaan. Heidät on kohdattava avoimesti ja se on kuluttavaa, koska oma persoona on tässä työssä tärkeimpiä työkaluja.
Työssä jaksamista Kajanin kohdalla auttaa hyvä työporukka.
– Meillä on riittävän samankaltainen näkemys siitä, miten tätä työtä tehdään ja jos kohtaamme kuormittavia tilanteita, pystymme käymään ne tiimissä nopeasti läpi.
Jytyn viime vuonna toteuttamassa kyselyssä selvä enemmistö koulunkäynninohjaajista toivoi nykyistä suurempia valtuuksia turvallisen luokkatyöskentelyn takaamiseksi. Kajan on eri mieltä.
– Jos meille tulisi lisää valtuuksia, se toisi myös enemmän vastuuta. Minusta on vain hyvä, että jotkut asiat ovat virkavastuulla. En haluaisi ottaa lisää vastuuta tällä palkalla.
Osa-aikaisuus isoin ongelma
Viime keväänä Kajan tuli valituksi Jytyn kasvatuksen ja koulutuksen ammattialaryhmään. Se tuntui hänestä heti omalta väylältä osallistua ammattiliiton toimintaan.
– Koen, että voin vaikuttaa omaan työhöni ja alaani. Kokoukset antavat myös buustia omaan tekemiseen. Niiden jälkeen arvostan entistä enemmän omaa työtäni.
Ammattialaryhmän ansiosta Kajan on selvillä siitä, mitä koulunkäynninohjaajille eri puolilla maata kuuluu. Hämeenlinnassa tilanne on hyvä, hän sanoo.
– Koen, että työtäni arvostetaan. Minulla on alusta asti ollut vakituinen työ ja täydet työtunnit. Kesäkeskeytyksen ajaksi kaupunki järjestää vakituiselle väelle muuta työtä.
Suurin ongelma koulunkäynninohjaajien työoloissa on Kajanista osa-aikaisuus.
– Jos ohjaajalla ei ole täysiä viikkotunteja, se pudottaa muutoinkin matalaa kuukausipalkkaa entisestään. Myös kesäkeskeytykset ajavat ihmisiä pois alalta, sillä varsinkaan perheelliset eivät pysty olemaan kesää palkatta.
Ensi syksynä Kajan on uuden edessä, sillä hänen luokkansa oppilaat vaihtavat koulua.
– Onhan se haikeaa päästää heidät yläkouluun. Osan kanssa työskentely on ollut todella tiivistä, ja heitä minun tulee eniten ikävä, kun he keväällä jättävät meidän koulun.
