Kotihoitajalta vaaditaan kykyä toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti. Tarvitaan myös monipuolista osaamista sekä halua oppia jatkuvasti uutta. Omaa osaamista on pystyttävä päivittämään asiakkaan tarpeiden mukaan nopeallakin aikataululla.
– Asiakkaamme vaihtuvat usein, ja jokaisella on yksilölliset tarpeensa. Monipuolisen osaamisen vaatimus korostuu asiakkaan tukemisessa, Kemin kaupungin kotihoidon palvelupäällikkö Riitta Nahkiaisoja sanoo.
Jytyläinen Nahkiaisoja itse on ollut alalla sosiaaliohjaajaksi valmistumisestaan lähtien, yli 30 vuotta. Hän on nähnyt alan muutokset ja asiakaskunnan tarpeiden lisääntymisen.
– Tiesin jo opiskellessa, että kotihoito oli minun juttuni. Suoritin myöhemmin vielä sosionomin alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä kaksi erikoisammattitutkintoa. Onnekseni työnantajani on mahdollistanut lisäkoulutuksen ja työssä kehittymisen.
Työ muuttuu ja kehittyy
Kiehtovinta, ja samalla haastavinta, kotihoidossa on Nahkiaisojan mukaan vaihtelevuus. Uusia haasteita tulee joka päivä taklattavaksi, ja ala kehittyy jatkuvasti. Iäkkäiden määrä kasvaa ja sitä myötä kotihoidon asiakkaiden määrä.
– Työurani alussa kotihoitajat työskentelivät lähinnä arkisin kahdessa vuorossa. Nykyään avuntarve on ympärivuorokautista, ja työ on siirtynyt yhä enemmän kolmivuorotyön suuntaan. Asiakkaiden luona vietetty aika on lyhentynyt, ja teknologia on tullut mukaan hoitotyöhön. Kotihoidon asiakkaita valvovat tänä päivänä hoitajien lisäksi monet teknologiset laitteet.
Nykyään avuntarve on ympärivuorokautista, ja työ on siirtynyt yhä enemmän kolmivuorotyön suuntaan.
Hyvinvointialueelle siirtymisen tuomista muutoksista Nahkiaisojalla ei vielä ole selkeää käsitystä. Selvää on, että palveluiden yhtenäistäminen tulee viemään Lapissa aikaa.
– Palvelut poikkeavat tällä hetkellä paljon toisistaan. Eri puolilla Lappia asiakkailla on erilaiset mahdollisuudet saada ympärivuorokautisia palveluita. Palveluvalikko ei ole harvaan asutuilla alueilla samanlainen kuin keskuksissa Rovaniemellä tai Kemissä.
Tekijäpula vaivaa myös kotihoitoa
Korona-aika on aiheuttanut omat haasteensa myös kotihoitoon. Pandemian alussa kotihoito hajautettiin Kemissä eri puolille kaupunkia. Työntekijöitä on ohjeistettu suojautumisessa ja joka päivä varaudutaan siihen, että aletaan hoitaa koronapositiivisia asiakkaita. Tällä hetkellä hoitajien karanteenit ovat lisääntymään päin, mutta tartuntoja on ollut vain yksittäisiä.
Henkilöstön riittävyys huolettaa kuitenkin Nahkiaisojaa. Pandemian lisäksi henkilöstövajetta aiheuttaa työmäärän lisääntyminen. Väestö ikääntyy, ja kotona hoidetaan entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia asiakkaita.
– Meillä oli kesällä todella tukala tilanne, kun palveluasumiseen otettiin uuden hoitajamitoituksen vuoksi vähemmän asiakkaita. Tämä merkitsi asiakasmäärän kasvua kotihoidossa. Samaan aikaan henkilöstön rekrytoiminen sote-puolelle on ympäri Suomea haastavaa. Onneksemme pystyimme vakinaistamaan kotihoidon sijaispooliin vuoden alusta kuusi hoitajaa.
Parempia palveluita
Kemissä käynnistettiin lokakuussa uusi kotihoidon organisaatiomalli, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaiden oikea-aikaista ja riittävää palveluiden saantia. Samalla pyritään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia ja näin osaltaan ratkaisemaan henkilöstön saatavuusongelmaa.
Kaikki uudet asiakkuudet alkavat kuntouttavalla arviointijaksolla, jossa asiakkaan kuntoutumista tuetaan moniammatillisesti. Samalla selvitetään ovatko perussairauksien hoito ja lääkitys ajan tasalla, mikä on muistin tilanne ja minkälaisia palveluita tai apuvälineitä asiakas jatkossa tarvitsee. Lyhyen intervention avulla pystytään varmistamaan, että kotona on turvallista asua.
Kaikki työssämme tähtää siihen, että asiakkaamme saa parasta mahdollista palvelua ja pystyy elämään omassa kodissaan hyvää elämää mahdollisimman pitkään.
– Viime vuosien hyvä suuntaus on ollut se, että asiakkaan voimavaroja tuetaan ja palautetaan mahdollisuuksien mukaan. Kuntoutuksen ammattilaiset ovat koko ajan keskeisemmässä roolissa kotihoidossa.
Nahkiaisoja on kiitollinen siitä, että Kemissä henkilöstö on halukas kehittämään omaa työtään koko työyhteisön eduksi. Suurimmat onnistumisen tunteet hän kokeekin silloin, kun työyhteisö onnistuu yhdessä löytämään ratkaisun eteen tulevaan ongelmaan.
– Kaikki työssämme tähtää siihen, että asiakkaamme saa parasta mahdollista palvelua ja pystyy elämään omassa kodissaan hyvää elämää mahdollisimman pitkään.
