Ammatit
06.02.2020

Anne Kukkohovi: Herkkyys on opettanut itsesuojelua

Lapseniloa ja intohimoa! Niitä älä unohda, työelämässäkään, muistuttaa monialayrittäjä Anne Kukkohovi.

Teksti: Hannele Niemi Kuvat: Matti Matikainen
Tällä hetkellä seitsemää eri toimenkuvaa hoitava Anne Kukkohovi sanoo, että yrittäjyys on oiva tie itsetuntemukseen. Turvallisuushakuiselle se ei sovi.

Suomen huippumalli haussa- ja Koko Suomi leipoo -ohjelmista tuttu tv-juontaja Anne Kukkohovi etsii ympärilleen itseään viisaampia, myönteisiä ihmisiä. Heistä saa voimaa.

Elämä on myös opettanut, että työssäkin on kunnioitettava itseään ihmisenä. Ja osattava ajoissa lopettaa työnteko.

Olet ollut monessa mukana; mallina, mainostoimistossa, tv-juontajana, kosmetiikkayrittäjänä. Mikä nyt on päällimmäisenä?

– Työni menevät limittäin ja lomittain. Tällä erää minulla on seitsemän eri toimenkuvaa, tai siiloa, kuten niitä ajattelen.

– Parhaillaan kehitän yhdessä Peter Vesterbackan kanssa virtuaalista mallitoimistoa, johon saan panostaa kaiken, mitä osaan.

Missä konkreettisesti teet työtäsi?

– Ekokosmetiikkayritykseni Supermood toimii myös Los Angelesissa, missä mieluusti kävisin useamminkin.

– Se vain on valitettavan kallis paikka, joten joka keskiviikko olemme sinne skype-yhteydessä Helsingin-toimistostamme.

Millainen on työyhteisösi?

– Supermoodissa on neljä työntekijää, visuaalisessa mallitoimistossa työyhteisö on vasta hahmottumassa.

– Managerinani toimii Emilia Saloranta, jonka kanssa tein syksyllä ilmestyneen Päin punaista -kirjan.

Kirjassa puhut paljon herkkyydestä vahvuutenasi. Miten herkkyys sopii nykytyöelämään?

– Koen sen suurena rikkautena, vaikka se kieltämättä kuormittaa.

– Herkkyys auttaa vaistoamaan ja tunnistamaan asioita, mutta olen myös joutunut opettelemaan itsesuojelua.

Miten koet julkisuuden?

– Kaksijakoisesti. Se on mahdollistanut paljon, mutta on somen myötä entistä rasittavampaa ja härskimpää. Julkisuus ei enää ole omissa käsissä.

– Suomen erityispiirre on toisen epäonnistumista toivova kulttuuri. Maailmalla julkisuus on kannustavampaa, mutta toisaalta vielä rankempaa.

Onnistutko erottamaan työn ja yksityiselämän toisistaan? Jos, niin miten?

– Mietin tarkkaan, mihin kaikkeen lähden mukaan, mitä siitä hyödyn, niin yrittäjänä kuin persoonana.

– Pidän myös päiviä, jolloin en ole lainkaan tavoitettavissa. Kello 20 jälkeen minulle ei muutenkaan kannata soittaa.

Olet sanonut, että työelämässä tärkeää on olla vakuuttava. Mitä tarkoitat?

– Rehellisyyttä. Tällainen olen, tämä on tilanteeni.

– Ihminen on vakuuttava, kun hänellä on jotain annettavaa. Työtapaamisissa kysynkin usein: Mikä on motiivisi?

Mikä sinulle on tärkeintä työssä?

– Tasapaino. Me kaikki joudumme elämässä tekemään asioita, joista emme pidä, mutta pakkopullan seassa, ainakin jollain alueella olisi oltava intohimoa ja lapseniloa.

– Esimerkiksi yrittäjyys ei sovi turvallisuushakuisille, mutta on oiva tie itsetuntemukseen.

Miten nyt neuvoisit parikymppistä Annea?

– Uskalla sanoa Ei, mutta myös Kyllä! Olisin voinut sanoa useamminkin Kyllä!

– Mieti, onko päätöksesi oma vai tahdotko vain miellyttää.

Visuaalisena ihmisenä tiedät, millainen on hyvä käyntikortti. Käytätkö itse käyntikortteja?

– Nykyään kaiken tiedon saa niin helposti, että käyntikortin pitää olla erityinen jäädäkseen mieleen. Ehkä artesaanityyppisen paksu, kädessä hyvältä tuntuva, kauniinvärinen…

– Omani on sellainen. Siihen on merkitty vain ne tärkeimmät: nimi, toimenkuva ja meiliosoite.

Visuaalisuuden viemä

Vaasassa kolmilapsisen Laaksosen perheen kuopukseksi ja ainoaksi tytöksi vuonna 1970 syntynyt Anne Kukkohovi pohti teini-ikäisenä visuaalisen suunnittelijan uraa.

Isoveljen esimerkin kannustamana hän kuitenkin päätyi kymmeneksi vuodeksi ammattimalliksi.

– Se, kuten kaikki työhaaveeni, liittyi visuaalisuuteen, toteaa valokuvaajan ammattiakin harkinnut nainen, joka myös opiskeli mainosgraafikoksi.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.