Koronaryppäiden lisäksi Suomessa on tällä hetkellä havaittavissa yhä enenevässä määrin paikallisia kuntakohtaisia palkkojen sopimusshoppailun ”epidemiaryppäitä”. Merkittävimpänä esimerkkinä massiivisesta palkkojen halpuuttamispesäkkeestä on Oulun kaupunki.
Kuntalaisille palveluja tuottavan kuntien oman henkilöstön ennestään matalan palkkatason ja työehtojen heikentäminen ei ole vastuullista työnantajapolitiikkaa. Se on äärimmäisen valitettavaa ja lisäksi hyvin lyhytnäköistä toimintaa. Kuntapäättäjien jos keiden yksi tärkeimmistä velvollisuuksista olisi huolehtia, ettei palveluja kuntalaisille tuottavien työntekijöiden työehdoilla ryhdytä keinottelemaan.
Vastuullista toimintaa ei ole myöskään kuntalaisten toimivien ja laadukkaiksikin mitattujen palveluiden heikentäminen vain sillä perusteella, että veroeuroilla tuotettavia palveluita muun muassa siivousalalla siirretään yhä suurempia voittoja hamuavien yritysten hoidettavaksi. Tästä joukosta löytyy yhä useammin kansainvälisiä aggressiivista verojärjestelyä harjoittavia yhtiöitä, joiden Suomeen maksamat verot ovat minimaalisia.
Kuntapäättäjien jos keiden yksi tärkeimmistä velvollisuuksista olisi huolehtia, ettei palveluja kuntalaisille tuottavien työntekijöiden työehdoilla ryhdytä keinottelemaan.
Yrityksille ulkoistetuissa palveluissa voittokatteet liikkuvat parinkymmenen prosentin tienoilla. Kuntien omana työnä veroeurot käytetään ilman voiton tavoittelua työntekijöiden palkkakuluihin ja työprosessien kehittämiseen. Kunnan vastuu kuntalaisten palveluista – olivat ne sitten yksityisiä tai omana työnä tehtyjä – vaatii palvelujen jatkuvaa seurantaa ja vertailua muun muassa laadun, hinnan ja saatavuuden osalta.
Jos ulkoistamisvimmassa tuijotetaan vain yhtä mittaria eli kustannuksia tai kuvitellaan, että kilpailutuksen kautta löydetään runsaasti markkinaehtoista toimintaa, vaarana on, että mennään rytinällä metsään. Sen hankintaosaamisen puute on karulla tavalla osoittanut. Ostopalvelun tarkka sisältö ja lisäpalveluiden hinnoittelu jäävät liian usein valitettavan vähälle huomiolle.
Tuotettiin palvelut ostopalveluna tai kunnan henkilöstön omana työnä, pohjimmiltaan kuntien perus- ja hyvinvointipalveluissa kysymys on työntekijöiden osaamisalueiden mahdollisimman laaja-alaisesta hyödyntämisestä. Tällöin hyvä johtaminen ja palkitseminen ovat työn tuloksellisuuden kannalta merkittävässä asemassa. On ensiarvoisen tärkeää lisäksi kehittää työn vaikuttavuutta ja työhyvinvointia käsi kädessä.
Yllättävän tiukasti kunnissa näyttää istuvan käsitys, että palvelujen ulkoistaminen tuo säästöjä. Vuosien kokemushistoria kuitenkin osoittaa, että palveluiden ulkoistamisharharetkien jälkeen ulkoistajakunnissa on palattu monilla palvelusektoreilla omaan tuotantoon. Oletetut säästöt ovat jääneet saavuttamatta.
PS. Takaportti case Oulun ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistuspäätöksessä sentään jätettiin. Valtuusto ohjeisti, että kaupunginhallituksen tulee seurata ulkoistuksen vaikutuksia ensimmäisten vuosien aikana ja tarvittaessa näiden toimintojen takaisin ottamista kaupungin tuotannoksi on harkittava.
