Ensimmäiset esitykset 30 000 uuden työpaikan luomiseksi tulee olla Sanna Marinin hallituksen käsittelyssä tai ainakin tiedossa huhtikuun kehysriihessä. Työministeri Tuula Haatainen ilmoitti tammikuussa, että kolmikantaisille työllisyystyöryhmille tulee poliittinen ohjaus.
STTK:n koordinaattorina neuvotteluissa toimiva edunvalvontajohtaja Katarina Murto pitää poliittiselta suunnalta tulevaa painetta tervetulleena. Työmarkkinakeskusjärjestöt tuntevat vastuunsa, ja tavoitteena on saada joitakin tuloksia jo kehysriiheen.
Työministerin mukaan kolmikantainen työ jatkuu koko vaalikauden.
Murto kertoo, että työryhmien rytmit ovat olleet erilaisia ja asiakokonaisuudet vaihtelevat. Alkuun pääsy oli hankalaa, sillä kesällä nimitetyt ryhmät pääsivät vauhtiin vasta alkusyksyllä.
Julkisuudessa on moitiskeltu, että työryhmät ovat tehneet osin päällekkäistä työtä. Tämä pitää Murron mukaan osittain paikkansa. Tilannekuvien läpikäyntiin meni aikaa, ja koordinaatio työryhmien välillä on ollut hankalaa.
Yhteinen tavoitetila on löydetty palkansaaja- ja työnantajapuolten kesken joistakin kysymyksistä. Kumpikin haluaa kehittää työllisyyspalveluja, lisätä palkkatuen käyttöä, kehittää työntekijöiden osaamista ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
– Näkemyserot toimenpiteistä ovat joissakin kysymyksissä varsin suuret. Vielä on vaikea arvioida lopputulosta. Meidän pitää nähdä kokonaistilanne, Murto sanoo.
STTK:n on vaikea suostua mihinkään heikennyksiin, ellei samaan aikaan työntekijöiden turvaa paranneta.
Isosta työmäärästä ja lukuisista työryhmistä huolimatta valmistelutyöhön osallistuminen on Murron mukaan aina parempi vaihtoehto kuin se, etteivät työmarkkinaosapuolet olisi valmistelussa mukana.
Hyvinvointi pitää turvata
Murto painottaa, että kestävät ratkaisut vaativat hyvää paneutumista.
– Edellisellä hallituskaudella nähtiin, ettei sohimalla synny hyvää lainsäädäntöä.
Vaalikauden lopussa Suomessa pitäisi olla 60 000 uutta työpaikkaa. Se on kova tavoite maassa, jossa työikäinen väestö ikääntyy hyvää vauhtia.
– Meidänkin tavoitteemme on saada työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin, jotta saamme turvattua hyvinvointipalvelut sekä sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä, Murto sanoo.
Työllisyystyöryhmien lisäksi työmarkkinoita uudistetaan samaan aikaan monessa muussa pöydässä. Yhteistoimintalain uudistus alkoi jo viime keväänä, sosiaaliturvan uudistaminen on alkamaisillaan ja perhevapaatyöryhmästä odotetaan tuloksia kesällä.
Ajatus työllisyyden nostamisesta perhevapaita muuttamalla on Murron mukaan vaikea.
– Kun katsoo Suomen syntyvyyslukuja, perhevapaauudistus on tärkeä toteuttaa perhemyönteisellä tavalla lisäämällä tasa-arvoa ja joustavuutta.
Kohtaanto- ja osaamisongelmaan haetaan ratkaisuja myös työllisyystyöryhmissä. Työvoiman liikkuvuutta lisäisivät määräaikainen työmatkojen verovähennysten lisääminen sekä muuttoavustus ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon kasvattaminen, Murto katsoo.
Näkemykset ovat tässä varsin kaukana toisistaan. Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt esimerkiksi työttömyysturvan keston lyhentämistä ja tuen porrastamista.
Ikääntyvät ja nuoret keskiössä
Monet neuvoteltavista työllistämistoimista ovat poikkihallinnollisia, monessa ministeriössä valmisteltavia.
– Vaikea uskoa, että kehysriiheen mennessä saadaan vielä esityksiä, joilla 30 000 uuden työpaikan tavoite saavutetaan. Joistakin asioista on mahdollista päästä alatyöryhmissä yksimielisyyteen, mutta poliittinen taho tekee lopulta päätökset, Murto toteaa.
STTK painottaa yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämistä, sillä muissa Pohjoismaissa juuri tämä ikäluokka on selvästi useammin töissä kuin Suomessa.
– Olemme esittäneet määräaikaista työnantajan sivukulujen poistamista, jos työnantaja rekrytoi yli 55-vuotiaan työttömän. Sitä voisi kokeilla ja katsoa, onko siitä hyötyä työllisyydelle.
Lisäksi STTK esittää ikääntyneille subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön terveyden ja työkyvyn perusteella. Murto huomauttaa, että irtisanomiset ja pitkittyneet sairauslomat painottuvat ikääntyneisiin. Osa-aikatyö auttaisi pysymään mukana työmarkkinoilla.
Vaikka yli 55-vuotiaita työllistämällä voidaan työllisyysluvut saada nopeasti paremmiksi, pidemmällä tähtäimellä tärkeämpää on Murron mukaan hakea myös ratkaisuja, kuinka nuoret ikäluokat saadaan työmarkkinoille. Pelkän peruskoulun varassa työpaikkaa on vaikea saada. Lisäksi nuorten epävarmat työsuhteet ja mielenterveysongelmat rikkovat ja katkovat työuria ja estävät perheen perustamista.
Työkyvyn edistämiseen tulee Murron mielestä tarttua myös yt-lain uudistamisessa.
– Etenkin nuorten lisääntyneet työkyvyttömyyseläkkeet huolestuttavat. Työpaikoilla on hyviä esimerkkejä muun muassa lyhytterapiasta.
Työnantajapuolen tulisi vahvemmin sitoutua työkyvyn edistämiseen. Konkreettisia toimia tulee saada myös lainsäädäntöön.
– Me haluamme, että työhyvinvoinnin suunnitelmallisen edistämisen pelisäännöt ja esimerkiksi työntekijöiden parempi tiedonsaanti ja vaikuttaminen yrityksen päätöksiin pitää saada vahvemmin lainsäädäntöön.
