Ajankohtaista
12.04.2023

Ole utelias uudelle ja palaudu työn kuormituksesta

Tulevaisuustut­kija Mikko Dufvan pärjäämis­resepti tietotyöläiselle

Suunnittele työtä ja ajankäyttöä. Kehitä osaamista. Ole utelias uudelle. Palaudu työstä ja liiku. Tällä reseptillä Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva uskoo tietotyöläisen pärjäävän nyt ja jatkossa.

Teksti: Eija Kallioniemi Kuvat: Matti Matikainen
Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva muistuttaa, että kaikkeen ei voi varautua ja yllätyksiä tulee. Yllätyksissäkin kuitenkin lymyää mahdollisuuksia uuteen.

Saisiko olla pikamatka tulevaisuuteen? Retkioppaana toimii Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva.

Tammikuussa tulevaisuustalo Sitra julkaisi viidestä megatrendistä koostuvan kokonaiskuvan siitä, mihin maailma on menossa. Juuri Dufva oli siitä päävastuussa.

Megatrendin Sitra määrittelee useista ilmiöistä koostuvaksi laajaksi muutoksen kaareksi. Sitra on julkaissut niitä kymmenkunta vuotta, muutaman vuoden välein.

Toisaalta Mikko Dufva korostaa, ettei megatrendejä ole olemassa sellaisenaan, vaan ne ovat ajattelun apuvälineitä, kehityskulkujen tiivistelmiä. Keksittyjä ne eivät silti ole, vaan perustuvat aina tutkimukseen.

Kun Sitrassa ryhdyttiin työstämään tuoreinta megatrendiraporttia noin vuosi sitten, sitäkin talossa pohdittiin, tarvitaanko vielä uutta trendipaperia? Maailma on täynnä trendiraportteja, eikä niiden sisältö edes ole juuri muuttunut.

– Mikä puuttui, oli suomalaisen yhteiskunnan näkökulma siitä, missä ollaan nyt. Samalla puuttui työkaluja ymmärtää tätä yllätysten aikaa.

– Keskeistä oli miettiä, mitkä ovat Suomen kannalta keskeiset kehityskulut, jotta me pääsisimme kohti kestävämpää, reilumpaa ja innostavampaa tulevaisuutta, Dufva selvittää.

Dufvalta kysytään tietysti usein sitä, minkälaisena hän ylipäänsä näkee tulevaisuuden.

Dufvalle kysymys on hankala siksi, että hänellä on päässä samaan aikaan monta erilaista tulevaisuutta.

 

Luontokato herätti nopeasti

Uudet megatrendit ovat nämä: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee.

Ei kovin loistava tulevaisuus! Dufva naurahtaa sanoessaan, ettei Sitrassa tehty tietoisesti synkkää kokonaiskuvaa. Hän toivoo, että se sisuunnuttaa ihmisiä ja saa heidät toimimaan.

– En usko, että kaikki automaattisesti menee hyvin. Samalla näen paljon innostavia tulevaisuuksia, sellaisia, missä itsekin haluaisin elää.

En usko, että kaikki automaattisesti menee hyvin. Samalla näen paljon innostavia tulevaisuuksia, sellaisia, missä itsekin haluaisin elää.

Dufvaa innostavat juuri nyt vaikkapa luonnonsuojelussa tehdyt uudet avaukset.

– On puhuttu paljon luontokadosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Olen yllättynyt, kuinka nopeasti nämä asiat ovat tulleet yleiseen keskusteluun, ja kuinka nopeasti liiketoiminnassa on yritetty niihin löytää keinoja.

Dufva viittaa esimerkiksi Rudus Oy:hyn, joka on siirtänyt teiden rakentamisen alta uhanalaisia kasveja turvalliseen kasvupaikkaan, ekosysteemihotelliin.

Dufvan mielestä megatrendeistä on oleellisinta nähdä kokonaiskuva. Toisaalta hän pitää tärkeänä miettiä, mikä meitä estää pääsemästä kohti parempaa tulevaisuutta – ja sitä, mikä on se parempi?

Yksi megatrendiväittämistä on, että kilpailu digivallasta kiihtyy. Miten se kiihtyy?

– Dataa kertyy ja sitä kerätään koko ajan enemmän ilman, että on kauheasti mietitty pelisääntöjä. Kenen data itse asiassa on? Pelisääntöjä mietitään nyt, Dufva sanoo.

Dataa kertyy ja sitä kerätään koko ajan enemmän ilman, että on kauheasti mietitty pelisääntöjä. Kenen data itse asiassa on?

Suomessa käytetään yhdysvaltalaisten yritysten palveluita, joissa käyttöehdot ovat näiden yritysten määrittämiä. Taas Kiinalla on oma valtiolähtöinen näkökulmansa siihen, kuka saa hallita dataa.

– Reilujen pelisääntöjen tarve korostuu entisestään. Miten dataa kerätään ja hyödynnetään? Mieluiten olen EU:n digimaailmassa, Dufva vertaa.

Tämänhetkiset säännöt voivat olla yritysten kannalta hyviä, mutta Dufvan mielestä ne eivät ole sitä ihmisten tai yhteiskunnan kannalta.

– Emme varmaankaan halua pakittaa esimerkiksi digitaalisista palveluista. Niissä on paljon lupausta vaikkapa terveysdatan suhteen, mutta aika harva haluaa antaa digiympäristöön kaikki terveysdatansa vapaasti saataville, Dufva arvelee.

 

Tehokkuus ei ainoa mittari

Mikko Dufva suosittelee tietotyöläiselle taukojen pitämistä ja liikuntaa työn lomassa. Palautumisessa pienet päivänokosetkin auttavat.

Jytyn jäsenilleen teettämän työntekijäkokemuksia kartoittaneen tutkimuksen mukaan uusien järjestelmien käyttöönotto tuottaa usein enemmän tyytymättömyyttä kuin tehokkuutta.

Dufva uskoo, että digitalisaation varsinainen hyöty tulee siitä, että muutetaan tapaa, jolla työtä tehdään. Tietojärjestelmän pitäisi sopeutua ihmisen tarpeisiin, eikä päinvastoin.

– Tämä tuntuu itsestään selvältä, mutta on aika paljon esimerkkejä, että on menty järjestelmä edellä, Dufva miettii.

– Digitaalisen palvelun pitäisi olla tukena siinä, jotta olisi enemmän aikaa ihmisten kohtaamiselle. On hyvä miettiä, millä tehokkuutta mitataan. Onko tehokkuus parantunut?

Megatrendiraportti sivuaa myös työhyvinvointia: se uskoo, että käsitys hyvinvoinnista monipuolistuu.

– Työhyvinvointia ei kannata tarkastella vain yksilön vaan myös yhteisön tasolla. Jos otetaan huomioon vain tehokkuus, se ei johda tehokkuuteen. Jos otetaan huomioon hyvinvointi, se voi johtaa tutkimusten mukaan sekä hyvinvointiin että tuottavuuden parantamiseen. Minusta tätä ymmärrystä näkyy jo jonkin verran.

Tietotyöläinen voi Dufvan mielestä parantaa arkeaan ja omaa tulevaisuuttaan suunnittelemalla työtään ja ajankäyttöään, olemalla utelias uudelle, kehittämällä osaamistaan – ja muistamalla palautua.

– Digitaliset laitteet johtavat helposti ylikuormitukseen. Pitää käydä välillä kävelyllä ja pitää taukoja, vaikka ottaa lyhyet päiväunet.

Työhyvinvointia ei kannata tarkastella vain yksilön vaan myös yhteisön tasolla.

Miten tietotyöläinen työskentelee vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

Dufva uskoo, että vaikka moni asia saattaa olla toisin, melko varmaa on, että tietotyö tulee osaksi kaikkea työtä. Toki työtehtävätkin muuttuvat.

– Kymmenen vuotta sitten oli jo joitakin visioita tekstiä generoivasta tekoälystä. Voi olla, että nämä ovat arkipäiväistyneet työkaluiksi.

San Franciscossa toimiva tekoälysovelluksia kehittävä OpenAl julkaisi loppuvuodesta ChatGPT-sovelluksen. Äsken julkaistiin jo GBT-4-versio. Myös Google on esitellyt omansa.

Dufva on kokeillut tekoälysovellusta huomatakseen, että yllättävämpien kehityskulkujen tunnistamisessa se ei oikein toimi. Se on parhaimmillaan tehdessään yhteenvetoja tunnetuista asioita.

 

Sähkönkulutus laski helposti

Dufva lainaa tulevaisuustutkija Alex Steffenin lausahdusta, jonka mukaan ”me emme ole vielä valmiita siihen, mikä on jo muuttunut”.

Se pätee Dufvan mielestä erityisesti suhtautumisessamme ilmastokysymyksiin.

– Tämä on ollut meille haastavaa. Tuntuu, että välillä puhumme ilmaston lämpenemisestä kuin se olisi jotakin, mikä olisi tulossa, vaikka se on jo täällä. Vaikutukset nähdään jo taloudessa.

Dufva on pannut merkille, että Suomessa on keskitytty yksittäisiin ratkaisuihin kuten vetytalouteen tai tuulimyllyihin, kun samaan aikaan olisi syytä muuttaa ruuantuotantoa ja liikennejärjestelmiä sekä vähentää kulutusta. Tarvitaan suuri muutos.

– Olemme rakentaneet yhteiskuntamme halvan, saatavilla olevan fossiilisen polttoaineen varaan. Hahmotelmia kyllä on, miten fossiilisesta polttoaineesta päästään eroon, mutta vielä ei tehdä riittävästi.

Oliko sähkönkulutuksen vähentäminen sittenkään vaikeaa? kysäisee Sitran Mikko Dufva. Joulukuussa suomalaiset käyttivät sähköä 16 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomessa kysytään usein, miksi täällä pitäisi olla ilmastoluokan parhaita oppilaita, jos suuri osa maailmasta ei kanna asiasta huolta?

– On Suomen kilpailuetu olla etunojassa. Energiakriisi on hyvä esimerkki: mitä paremmin olemme siirtyneet uusiutuvaan energiaan, sitä vähemmän olemme riippuvaisia vaikkapa Venäjän fossiilisista polttoaineista, Dufva vastaa.

Hän kehuu hiilinegatiivista betonia hyvänä esimerkkinä Suomessa kehitetystä globaalisti merkittävästä ratkaisusta.

Dufva huomauttaa, että suomalaiset vähensivät sähkönkulutustaan joulukuussa 16 prosenttia vuodentakaisesta. Se onnistui aika helposti, eikä tuntunutkaan paluulta keskiaikaan.

Lopuksi suuri mutta: entä jos kaikki menee kuitenkin aivan toisin kuin nyt näyttää?

– Kaikkeen ei voi varautua. Yllätyksiä tulee. Tulevaisuus ei silti vyöry yllemme hallitsemattomasti – myös yllätyksissä piilee mahdollisuuksia. Tärkeää on pohtia, millaista tulevaisuutta toivoo ja tehdä tekoja sen eteen, tulevaisuudentutkija suosittelee.

Mikko Dufva

❶ Tamperelainen Sitrassa työskentelevä tulevaisuusasiantuntija 2017–, tulevaisuudentutkimuksen dosentti, joka opettaa Aalto-yliopistossa tulevaisuudentutkimuksen perusopintoja.

❷ VTT:llä ennakointitiimin tutkija 2012–2017

❸ Tekniikan tohtori Aalto-yliopistosta (2016)

❹ Harrastaa viiden rytmin tanssia, hiihtoa ja pyöräilyä. Lukee paljon ja mainitsee viimeksi lukemistaan yhtenä kiinnostavimpana Piia Leinon Aarteidesi aikakirjat. Twitterissä: @mdufva

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.