Suomen Pankin ennuste maan talouden näkymistä meni uusiksi, kun naapurin isäntä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuun lopulla. Pankin mukaan Suomi oli juuri hyvällä toipumisuralla parin vuoden koronapandemian vaikutuksista.
– Oikeastaan kaikki mittarit näyttivät hyvältä paitsi julkisen talouden ja rakenteellinen alijäämä. Mutta tavoite pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä on pandemian oloissa ymmärrettävästi tärkeämpi kuin velkaantumisen hillintä, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum toteaa.
Venäjä suoraan seinään
Vaikka tarkoitus on puhua työllisyyskehityksestä ja hyvinvointialueiden rahoituksesta, on pakko aloittaa Ukrainan sodasta, kun sotaa on käyty haastatteluhetkellä runsas kaksi viikkoa. Mitkä ovat Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen talouteen?
– Vaikutukset meille tulevat Venäjän talouden kautta, lännen pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden kautta. EU:n ja USA:n pakotteiden voima on niin suuri, että Venäjän talous ajaa suoraan seinään, sanoo Obstbaum ja alkaa luetella kylmiä numeroita:
– Venäjän tuonnin arvioidaan supistuvan 50 prosenttia, ruplan kurssi on romahtanut eikä Moskovan pörssiä ole uskallettu avata. Ei voi puhua talouden äkkijarrutuksesta, vaan kyseessä on pahin romahdus sitten Neuvostoliiton hajoamisen 1991.
– Venäjän talous ei nouse tästä nopeasti, Obstbaum tiivistää.
Ei voi puhua talouden äkkijarrutuksesta, vaan kyseessä on pahin romahdus sitten Neuvostoliiton hajoamisen 1991.
Suomen Pankin skenaarioissa maaliskuun alkupuolelta esitetään kaksi kehityskulkua: skenaariot 1 ja 2.
Ykkösen mukaan oletetaan, että öljyn ja raaka-aineiden hinnat nousevat tänä vuonna voimakkaasti, mutta kääntyvät laskuun markkinaodotusten mukaisesti. Näkymä on siedettävä, bruttokansantuote kasvaa 2 prosenttia tänä vuonna, ja sitten: ”Sodan sekavien ensivaiheiden jälkeen epävarmuuden oletetaan tässä laskelmassa hälvenevän ja palauttavan vaiheittain kotitalouksien ja yritysten luottamusta, jolloin kulutus ja investoinnit voisivat taas piristyä.”
Skenaario 2 on karumpi: sota jatkuu pitempään, kokonaistuotannon kasvu jää 0,5 prosenttiin tänä ja ensi vuonna ja inflaatio nousee 5 prosenttiin.
– Ja on hyvä muistaa, että kun tilanne on näin epävarma, se mitä todella tapahtuu voi olla näiden kahden ennusteen ulkopuolella. Siis toteutuma ei välttämättä ole skenaario ykkösen ja kakkosen välissä, Obstbaum selventää.
Omaa rahaa hoitaa paremmin
Millaisia asioita Suomen sitten pitäisi tehdä, mihin voi itse vaikuttaa? Mikä on makrotaloustieteen (näkökulmana koko talous) mielipide tulevasta, kolme kohtaa:
– Suomen rakenteelliset haasteet säilyvät, toteutuipa 1- tai 2-skenaario tai joku muu vaihtoehto. Eli väestön ikääntyminen, työllisyysasteen nosto ja julkisen talouden saaminen tasapainoon säilyvät ’täytyy tehdä’ -listalla. Jos huonompi skenaario toteutuu, ongelmien ratkaisu voi vaatia meiltä vielä radikaalimpia toimia, sanoo Obstbaum.
Palataanpa hieman lähemmäs kansalaisten ja jytyläisten arkea. Miten 1.1.2023 aloittavien hyvinvointialueiden (maakuntien) rahoitus pitäisi järjestää? Maakuntaveroa valtion rahoituksen päälle vai mitä?
Meri Obstbaum kokoaa ajatusta ja hakee sanoja:
– Minulla ei ole mitään valmista vastausta. En oikeasti osaa sanoa. Hyvinvointialueiden rahoitus on kiperä kysymys, koska valtion menot ja tulot ovat jo nyt rakenteellisesti epätasapainossa. Sote-uudistuksen alkuvaiheissa tavoitelluista kustannussäästöistä ei enää puhuta.
– Ehkä yksi yleinen näkemys on se, että yleensä ihminen tai yhteisö käyttää omia rahoja viisaammin kuin vieraiden varoja. Siinä mielessä olisi parempi, että edes osa hyvinvointialueiden varoista tulisi oman toiminnan kautta, Obstbaum toteaa.
Puskurit kerättävä hyvänä aikana
Kansantaloustieteilijänä Meri Obstbaum toistaa taloustieteen yleisiä lakeja: kriisin (korona) helpotettua pitäisi varautua jo seuraavaan kriisiin (Ukrainan sota).
– Kyllä taloudelliset puskurit olisi kerättävä nousukauden aikana, sellaisena aikana, joka meillä oli näiden kahden kriisin välissä. Eikä valtion velkaakaan voi loputtomasti lisätä. Nyt kasvukausi jäi vain kovin lyhyeksi, puskureita ei ehditty kerätä.
Onko valtion lainanotosta joka vuosi tulossa uusi normaali?
– En tiedä onko se uusi normaali, mutta näyttää siltä, että suhtautuminen valtion velkaan on muuttunut. ”Talouskasvu ja matalat korot hoitavat velkaantumisen” -puheet ovat lisääntyneet, vaikka aiemmat kokemukset eivät tue sellaista lähestymistä, muotoilee Obstbaum.
Kyllä taloudelliset puskurit olisi kerättävä nousukauden aikana, sellaisena aikana, joka meillä oli näiden kahden kriisin välissä.
Hänestä on hyvä huomata, että matalien tai miinusmerkkisten korkojen aika vuoden 2009 finanssikriisistä tähän päivään on ollut poikkeuksellista taloushistoriassa.
Lisäksi koronamenojen kylkeen maan hallitus on kerännyt lisää rakenteellisia menoja kuten oppivelvollisuusiän pidentämisen. Tosin Obstbaum puolustaa kansakunnan koulutustason nostamista.
– Meidän [Suomen Pankin] pitkän aikavälin ennusteessa vuoteen 2070 on selvitetty, miten väestön koulutustason nosto vaikuttaa inhimillisen pääoman kertymisen kautta taloudelliseen hyvinvointiimme. Tulos on kiistaton: koulutukseen panostaminen parantaa kansakunnan taloutta.
– Suomeen tarvitaan omien koulutuspanostusten lisäksi myös koulutetun työvoiman maahanmuuttoa. Mutta maan sisäisistä toimista voisi sanoa, että mahdollisimman korkea ja hyvin toteutettu koulutus on kansakunnan selkäranka, Meri Obstbaum toteaa.
