Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto kokoontui koronaepidemiasta johtuen viime vuoden tapaan kevätkokoukseensa 27.–28.5. etänä. Tulevia virka- ja työsopimusneuvotteluja silmällä pitäen valtuusto kävi keskustelun mm. tulevasta sopimustavoitekyselystä. Se toteutetaan Jytyn yhdistyksille alkusyksystä lähetettävällä kyselyllä, johon yhdistysten toivotaan vastaavan mahdollisimman laajalti ja kattavasti eri sopimusalat huomioiden.
Valtuusto hyväksyi lisäksi sääntömääräisinä kevätkokousasioina Jytyn vuosikertomuksen 2020, vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vuodelta 2020. Kokouksessa käytiin myös alustavaa keskustelua vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talouden valmistelusta.
Valtuusto hyväksyi sääntömääräisinä kevätkokousasioina Jytyn vuosikertomuksen 2020, vahvisti vuoden 2020 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vuodelta 2020.
Liittovaltuustossa esiteltiin myös liiton uusi mainos- ja viestintätoimisto Kubon kanssa yhteistyössä luoma viestintästrategia. Se on jatkoa liiton nimenmuutoksen myötä toteutetulle brändiuudistukselle.
Viestintästrategian on tarkoitus kertoa, mikä tai mitkä ovat viestinnän perustehtäviä liiton, sen jäsenyhdistysten ja niiden toimijoiden osalta. Yhteisenä tavoitteena on ennen muuta vaikuttaa mm. päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla jäsenistön hyväksi ja työelämän kehittämiseksi sekä lisätä liiton tunnettuutta potentiaalisten jäsenten keskuudessa sekä kertoa ylipäänsä ammattiliiton jäsenyyden hyödyistä.
Jyty varoitti sopimusshoppailusta
Jytyn valtuusto esitti julkaisemassaan kannanotossa varoittavan sanansa siitä, miten kunnat työnantajina ovat lähteneet lisääntyvässä määrin sopimusshoppailun tielle heikentämällä useimmiten pienipalkkaisten ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevien naisvaltaisten alojen henkilöstön työehtoja.
Tätä niin sanottua työehtosopimusshoppailua on kustannussäästöihin vedoten harrastettu aiemmin yrityksissä, mutta viime vuosina se on yleistynyt myös julkisissa palveluissa kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä, kannanotossa huomautetaan.
Viimeisimpänä esimerkkinä konkreettisesti tähän työehtosopimusshoppailuun Jytyssä on törmätty Oulun kaupungissa, jossa ateria- ja puhtauspalveluita on päätetty ulkoistaa. Päätös on riitautettu, ja sitä käsitellään parhaillaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.
Jytyn liittovaltuusto ei hyväksy jäsentensä palkkojen halpuuttamista eikä työehtojen räikeää polkemista Oulussa eikä missään muuallakaan. Liittovaltuusto korostaa, että kuntien perustehtävä on pitää huolta siitä, että kuntalaiset saavat laadullisesti hyviä palveluja.
Jytyn liittovaltuusto ei hyväksy jäsentensä palkkojen halpuuttamista eikä työehtojen räikeää polkemista Oulussa eikä missään muuallakaan.
Valitettavasti kokemukset ulkoistamisista osoittavat Jytyn valtuuston mukaan, että ulkoistetut palvelut eivät olekaan vastanneet mm. laadun osalta niitä kriteereitä, joita kilpailutustilanteessa on luvattu. Kokemukset osoittavat lisäksi, että hankintaosaamisessa on puutteita. Ostopalvelun tarkka sisältö ja lisäpalveluiden hinnoittelu jäävät liian usein valitettavan vähälle huomiolle.
Valtuusto varoittaa kannanotossaan, että jos ulkoistamisvimmassa tuijotetaan vain yhtä mittaria eli kustannuksia tai kuvitellaan, että kilpailutuksen kautta löydetään runsaasti markkinaehtoista toimintaa, uhkana on, että mennään rytinällä metsään. Sen hankintaosaamisen puute on karulla tavalla osoittanut.
Jytyn liittovaltuusto korostaa, että kuntatyönantajalta vastuullista toimintaa ei ole kuntalaisten toimivien ja laadukkaiksikin mitattujen palveluiden heikentäminen vain sillä perusteella, että veroeuroilla tuotettavia palveluita siirretään jopa yhä suurempia voittoja hamuavien kansainvälisten yritysten hoidettavaksi.
Tuotettiin palvelut ostopalveluna tai kunnan henkilöstön omana työnä, pohjimmiltaan kuntien perus- ja hyvinvointipalveluissa kysymys on työntekijöiden osaamisalueiden mahdollisimman laaja-alaisesta hyödyntämisestä, kannanotossa painotetaan. Tällöin hyvä johtaminen ja palkitseminen ovat työn tuloksellisuuden kannalta merkittävässä asemassa. On ensiarvoisen tärkeää lisäksi kehittää työn vaikuttavuutta ja työhyvinvointia käsi kädessä.
