Ajankohtaista
07.09.2022

EU tavoittelee hiilineutraaliutta

Miten vihreä siirtymä tehdään reilusti?

Neljä Suomen europarlamenttiedustajaa pohtii, kuinka EU:n kärkihanke vihreä siirtymä voidaan toteuttaa niin, ettei pieni- ja keskituloisten elämä mene mahdottomaksi, liian kalliiksi.

Teksti: Jaakko Takalainen Kuvat: Ilkka Heino, Scandinavian Stockphoto

EU-parlamentti käsitteli vihreää siirtymää (Green Deal) ja muita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (Fit for 55) kesäkuun alun täysistunnossaan Strasbourgissa. Keskeisenä ongelmana oli päästökaupan mitoittaminen oikein eri maiden ja eri puolueryhmien välillä. Asuminen ja liikenne sekä niiden hinta koskee jokaista jäsenmaata, puolueryhmää ja EU-kansalaista.

Ennakkotietojen mukaan niin puolueryhmät kuin maaryhmätkin olivat hajallaan ennen äänestystä.

Ja niinpä kävi kuten EU:ssa usein isoissa asioissa käy: monien äänestysten – ehdotusten, vastaehdotusten ja vastaehdotusten vastaehdotusten käsittelyn – jälkeen EU-parlamentti hylkäsi yllättäen koko valmistellun esityksen.

Annetaan EU-parlamentin jatkaa neuvotteluitaan päästökaupasta. Mutta vihreä siirtymä – ja Venäjän energiasta irtoaminen – tulee vauhdilla päälle. Kysytään asiaa neljältä kaikkiaan 14:stä Suomen europarlamenttiedustajasta, miten siirtyminen vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin on mahdollista tehdä reilusti.

Mauri Pekkarinen

Mauri Pekkarinen Keskusta, Renew Europe -ryhmä:

”Isot linjat EU:sta, mutta tilaa paikallisille ratkaisuille”

– Ensin on saatava toimiva arkkitehtuuri päästökauppaan. Vaikka en kannata EU:n kehitystä liittovaltion suuntaan, päästökaupassa ja energia-asioissa täytyy tehdä EU-tason päätöksiä, jotka sitovat kaikkia jäsenmaita, koska asia koskee meitä kaikkia.

– Tarvitsemme rajat ylittäviä ratkaisuja, koska ongelmat ylittävät rajat.

Tarvitsemme rajat ylittäviä ratkaisuja, koska ongelmat ylittävät rajat.

Pekkarinen rientää kuitenkin tarkentamaan, että maakohtaisille paikallisille päätöksille täytyy jättää tilaa. Toisaalta hän pitää keskeisenä periaatetta ”saastuttaja maksaa”, mikä osuu eniten hyvätuloisiin.

– Äveriäimmillä on isommat autot ja asunnot, joten heille vihreä siirtymä maksaa eniten. Mutta muutos osuu myös pienituloisiin, joiden asemaa pitää helpottaa paikallisilla tuilla ja sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla.

– EU-tasolle kaavailtua sosiaalista ilmastorahastoa vastustan, toteaa Mauri Pekkarinen.

Ville Niinistö

Ville Niinistö Vihreät, Euroopan vapaa allianssi -ryhmä:

”Vihreä siirtymä ei saa olla eksklusiivinen yläluokkainen projekti”

– Kyllä EU-taso on oikea paikka ratkaista nämä asiat yhdessä tuotekehityksen ja vähäpäästöisen teollisuuden kanssa. Kun vihreä siirtymä hoidetaan fiksusti ja hallitusti, myös pienituloiset ihmiset niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa pysyvät mukana.

Niinistö uskoo muutoksen olevan nopea: 5 vuoden päästä sähköautojen käyttö ja latausverkko ovat laajentuneet niin paljon, että vähäpäästöiset ratkaisut tulevat myös pieni- ja keskituloisten ulottuville.

Valtion tehtävä on rakentaa infraa latauspuolelle vähäpäästöisille ratkaisuille.

– Valtion tehtävä on rakentaa infraa latauspuolelle vähäpäästöisille ratkaisuille, jotta syntyy markkinat myös huokeahintaisten sähköautojen käytölle. Valtio voi kannustaa myös lämmitysjärjestelmien muutoksille asumisessa.

– Optimistina sanoisin, että 2030-luvulla Suomessa esimerkiksi joukkoliikenne maaseudulla toimii paremmin kuin nykyään, kun on turvauduttu vähäpäästöisiin kaikille avoimiin liikkumismuotoihin.

– Ja lopulta valtion on Suomessa tarjottava kunnollinen sosiaaliturva kaikkein heikoimmille. Vihreä siirtymä ei saa eksklusiivinen yläluokkainen projekti, Ville Niinistö sanoo.

Henna Virkkunen

Henna Virkkunen Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä:

”Suomalaiset sitoutuneet hyvin ilmastonmuutoksen torjuntaan”

– Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja valmiita sitoutumaan ongelman ratkaisemiseen, ja jopa maksamaan siitä. Siksi meidän suomalaisten meppien on helppo olla päättämässä vihreästä siirtymästä. Suomalaiset ymmärtävät, että on parempi sijoittaa nyt ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin maksaa enemmän myöhemmin.

Virkkusen mielestä myös suomalainen teollisuus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, koska haluaa säilyttää kilpailukykynsä.

Myös kilometrikorvauksia ja työmatkavähennyksiä voidaan käyttää tukemaan ihmisten valintoja.

– Siirtymän pitää olla paitsi ympäristön kannalta kestävä myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. Siksi esimerkiksi lämmitysjärjestelmien muutokseen kannustaminen asumisessa tai käytettyjen sähköautojen markkinoiden synnyn edistäminen on valtion tehtävä. Silloin ihmisillä on parempi mahdollisuus omaan vihreään siirtymään.

Virkkunen ei kannata EU-tason sosiaaliturvarahastoja energiaratkaisuihin.

– Mutta Suomen sosiaaliturvajärjestelmän on autettava pienituloisimpia valitsemaan kestävän tavan asumiseen ja liikenteeseen. Myös kilometrikorvauksia ja työmatkavähennyksiä voidaan käyttää tukemaan ihmisten valintoja.

Miapetra Kumpula-Natri

Miapetra Kumpula-Natri SDP, S&D-ryhmä:

”Ihmisen ei pidä valita lämmittääkö asuntoaan vai syökö”

– Kyllähän vihreä siirtymä pitää toteuttaa niin, ettei ihmisen pidä valita, lämmittääkö asuntoaan vai syökö. Energian hinta on noussut keväällä 2022 niin paljon.

Kumpula-Natrin mukaan Ukrainan sodan tuoma uhka ja riippuvuus Venäjän energiasta ovat tuoneet hyvin esille uusiutuvan energian turvallisuusnäkökulman. Paikallisesti kestävällä tavalla tuotettu energia on myös osa turvallisuutta.

Meidän on pakko saada rakennettua jokin sosiaaliturva vihreän siirtymän yhteyteen.

– Meidän on pakko saada rakennettua jokin sosiaaliturva vihreän siirtymän yhteyteen. Onko se sitten toimeentulotuki tai elinkustannusindeksin muutos, on vaikea sanoa. Valtion on toisaalta tuettava lämmitysjärjestelmän muutoksia ja edistettävä sähköautojen latauspisteiden rakentamista.

– Toisaalta uskon, että sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten laitteiden hinnat laskevat, kun niistä tulee joka kansalaisen käyttövälineitä. Näinhän kävi Nokian matkapuhelimissa: ensimmäiset mallit olivat raahattavia ja huippukalliita, mutta nykyiset puhelimet ovat pieniä, käteviä ja huokeita, toteaa Miapetra Kumpula-Natri.

Täyden hiilineutraaliuden tavoite vuodessa 2050

– Euroopan unionilla on useita samansuuntaisia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tähtääviä kehityshankkeita, joita voi kutsua yleisnimikkeellä vihreä siirtymä (Green Transition) tai Euroopan vihreä sopimus (European Green Deal). Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

– Euroopan komissio käynnisti ilmasto- ja energiapaketti vihreän siirtymän vuoden 2019 lopulla. Fit for 55 -paketin komissio julkaisi heinäkuussa 2021.

– Vihreä siirtymä ja Fit for 55 ovat kunnianhimoisia yrityksiä vähentää ilmastopäästöjä jo lähivuosina. Ensiksi EU:n pitäisi Fit for 55 -ohjelman mukaan leikata hiilipäästöjään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lopullisen täyden hiilineutraaliuden pitäisi koittaa EU:n mukaan vuonna 2050.

– Tällä hetkellä EU:n toimielimissä väännetään kättä päästökaupasta eli siitä, kuka maksaa ja miten paljon aiheuttamistaan haitallisista päästöistä ilmakehään.

Jaa artikkeli

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.