Eurooppalaisen työaikavertailun mukaan Suomessa tehdään enemmän työtunteja kuin kilpailijamaissamme Saksassa ja Ruotsissa. Meillä keskimääräinen viikkotyöaika on työehtosopimusten mukaan 38 tuntia, Saksassa 37,7 ja Ruotsissa 37,1 tuntia.
Miten kiky-tuntien poisto vaikuttaisi kilpailukykyyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà?
– Ei juurikaan. Työnantajat ovat laskeneet, että kiky-tuntien poistolla olisi 1,4 prosentin kokonaiskustannusvaikutus, eli työvoiman hinta nousisi tuon verran. Silti kustannusvaikutus olisi maltillinen. Palkankorotusvaikutukset jäivät teollisuuden pääsopimuksessa 3,3 prosenttiin 25 kuukauden aikana.
Jos kiky-pidennys säilyy?
– Jos kiky-tunnit halutaan säilyttää ja työntekijät saavat sitä vastaavan korotuksen, niin korotukset olisivat 1,4 prosenttia korkeammat kuin pääsopimuksessa. Siitä tulisi yhteensä 4,7 prosentin korotus. Suomen Pankki on arvioinut, että kustannuskilpailukyky säilyy vielä 5 prosenttiyksikön korotustasolla kahden vuoden aikana.
Säilyykö kilpailuasemamme muihin maihin?
– Emme ole korottamassa palkkoja enempää kuin kilpailijamaissamme. Toissakerralla meillä oli äärimaltillinen ratkaisu, nollakorotus. Kun sen lisäksi tuli 24 tuntia kikyä, ratkaisu oli palkansaajille miinusmerkkinen. Sen jälkeen tuli 3,2 prosenttiyksikön korotus kahdelle vuodelle. Se jäi melko alhaiseksi ottaen huomioon talouden hyvä kehitys viime vuosina. Eihän meillä voi aina olla alhaisemmat korotukset kuin muissa maissa.
Osa työnantajista on vaatinut vuosityöajan pidentämistä, mm. helatorstaivapaan poistoa?
– Totta kai työajan pidentäminen palkattomasti on työnantajalle edullista. Tässä on kaikuja menneisyydestä, kun kuvitellaan kilpailukyvyn paranevan työaikaa pidentämällä. Suomi on menestynyt juuri siksi, että tehdään asioita tuottavasti ja tehokkaasti. Työaika lyheni pitkään, ja samaan aikaan kansantalous kasvoi. Kiky-tuntien poisto ja palkankorotukset luovat yrityksiin painetta kehittää toimintatapoja ja investoida.
Muissa Pohjoismaissa ja mm. Saksassa tehdään vuositasolla tessien mukaan vähemmän työtunteja kuin Suomessa. Mitä näissä maissa tehdään paremmin?
– Ruotsissa investointiaste on ollut paremmalla tasolla kuin Suomessa. Siellä ei kilpailla palkkamaltilla tai työaikaa pidentämällä, vaan kehitetään tuottavuutta.
