Turun Eurooppa-foorumi keräsi Turkuun Suomen päättäjiä ja vaikuttajia. Yksi keskustelunaihe oli työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä tilaisuus otsikolla Suomen työmarkkinamalli tulevaisuudessa – luottamuksen uusi alku?
Alustuksessa työministeri Tuula Haatainen näki luottamuksen olevan suomalaisen työmarkkinasopimisen ytimessä, vaikka tänä vuonna on koettu pitkä UPM:n lakko ja sote-alan sopimukset ovat Tehyn ja Superin osalta auki. Ministeri Haatainen vetosi työmarkkinaosapuoliin, että nämä istuisivat alas ja löytäisivät yhdessä sovun, eli paremman työmarkkinamallin.
Sekä Metsä Groupin – yhtiön, joka solmi keväällä kattavan työehtosopimuksen nopeasti Paperiliiton kanssa – pääjohtaja Ilkka Hämälä että SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vakuuttivat, että työmarkkinaosapuolten välillä yhteistoiminta pelaa.
Luottamusta ja lisää globalisaatiota
Alustusten ja kommenttien jälkeen viisi työmarkkinakentän tuntijaa kokoontui paneelikeskusteluun suomalaisten työmarkkinoiden tulevaisuudesta. Valtiota edusti alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, Teknologiateollisuuden työnantajia konepajayhtiö Normet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell, ay-liikettä diplomi-insinöörien TEK:n toiminnanjohtaja Jari Jokinen ja Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta toi tieteen näkemystä paneeliin.
Paneelin vetäjät, veljekset viestintäjohtaja Matti Hirvola (TEM) ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola (Teknologiateollisuus) yllyttivät panelisteja asennoitumaan, että on vuosi 2027 – eli viisi vuotta on kulunut, ja katsomme taaksepäin vuoteen 2022.
En usko vallankumouksellisiin muutoksiin paikallisen sopimisen eduksi.
Työnantajien Cantellia huoletti epäluottamuksen kasvu, mutta paikallistason sopiminen olisi silti lisääntyvä. Juristina Jytyn Jonna Voima uskoi työehtosopimusten syntyvän aina lopulta, vaikka välillä luottamuksesta olisi pulaa. Jokinen arvioi luottamuksen lisäävän myös palkkasummaa, eli tuottavan rahaa työntekijöille.
Globalisaation uskoivat kaikki panelistit lisääntyneen viidessä vuodessa. TEK:n Jokinen uskoo suomalaisten osaajien suuntaavan entistä enemmän ulkomaille. Tutkija Vuorelma uskoi valtion kiinnittävän entistä enemmän huomiota Suomen kilpailukykyyn.
Useampikin panelisti oli vakuuttunut digitalisaation tuovan uusia mahdollisuuksia niin työntekoon kuin työmarkkinoiden toimintaan.
– Digitalisaation edettyä toivottavasti Helsingin palkanmaksun ongelmat ovat taakse jäänyttä elämää nyt vuonna 2027, lohkaisi Jytyn Jonna Voima.
Viisi vuotta on lyhyt aika
Miltä tuntui osallistua paneeliin eri työmarkkinaosapuolten ja tutkijan seurassa vuonna 2027?
– No, kaikki pitivät kiinni aika paljon nykyisistä kannoistaan. Työnantajan edustaja halusi lisää paikallista sopimista, valtiovalta yleensä hallittua sopimista ja me ay-liikkeen edustajat toimme esille työehtosopimustoiminnan parhaita puolia, Jonna Voima toteaa.
Vain harvalla työntekijällä on mahdollisuus yksin neuvottelemalla saavuttaa samoja tuloksia kuin kollektiivisesti.
– Viisi vuotta on aika lyhyt aika. En usko vallankumouksellisiin muutoksiin paikallisen sopimisen eduksi. Tavallisen palkansaajan työehdoista sovittaessa liiton neuvotteluvoima tuo parhaat tulokset. Vain harvalla työntekijällä on mahdollisuus yksin neuvottelemalla saavuttaa samoja tuloksia kuin kollektiivisesti, Voima sanoo.
Voiman mielestä paikallisen sopimisen ylenmääräisessä puffaamisessa tuoksahtaa työnantajan pyrkimys heikentää ay-liikkeen asemaa.
– Työntekijä on aika yksin, jos joutuu neuvottelemaan työehtonsa ilman liiton tukea. Ja moni työnantajakaan ei halua päättää työehdoista ilman työnantajaliittojen asiantuntemusta, Jonna Voima sanoo.
